Siirry pääsisältöön
Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisten logo.
Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisten logo.

Oi­keuk­sien­val­von­ta ja vai­kut­ta­mi­nen

Oikeuksienvalvonta ja sen kuukausittain vaihtuvat tiedotteet, vaikuttamis- ja kokemustoiminta sekä vertaistuki Vertsi

Tällä sivulla

Oikeuksien valvonta kuuluu yhdistyksemme perustehtäviin. Se koskettaa jokaista jäsentämme ja jokainen voi myös olla siinä mukana tuomalla esille havaitsemiaan puutteita, kokemiaan oikeuksien loukkauksia ja muita näkövammaisten arkeen vaikuttavia epäkohtia.


Näkövammaisten liitto palvelee Pohjois-Pohjanmaalla

Maksutonta neuvontaa ja ohjausta sosiaaliturvasta ja palveluista näkövammaisille ja läheisille. 

  • Mistä yleisimpiä näkövammaispalveluita haetaan? Ohjausta palvelujen hakemiseen. Vinkkejä mm. arkeen, kodin muutostöihin ja apuvälineisiin sekä apua henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelujen hakemiseen. 
  • Mitä päätöksen saapumisen jälkeen? Entä jos päätös on epäoikeudenmukainen? 

Ollaan yhteydessä!

Oikeuksienvalvonnan asiantuntija Jani Ronkainen
Näkövammaisten liitto ry
p. 050 526 3831
jani.ronkainen(at)nkl.fi

Toimipiste sijaitsee osoitteessa
Kansankatu 53, 90100 Oulu
 


Oikeuksienvalvonnan kuukausitiedote

Tuet muuttuvat - mitä tehdä jos rahat eivät riitä

Huhtikuu toi mukanaan muutoksia muun muassa yleiseen asumistukeen ja työttömyysetuuteen. Asumistukeen muutokset vaikuttavat asumistuen tarkistuksen yhteydessä tai heti, jos haetaan uutta tukea. Eläkkeensaaja asumistukeen muutokset eivät vaikuta.

Apuja talouden hallintaan

Menot tärkeysjärjestykseen, tässä esimerkki suositeltavasta järjestyksestä:

  1. vuokra, sähkö ja muut asumiskulut
  2. ruoka ja lääkkeet
  3. puhelin- ja nettiliittymälaskut
  4. matkaliput, polttoaine, vakuutukset jne.
  5. velkojen maksu.

Jos laskua ei voi maksaa eräpäivään mennessä kannattaa olla yhteydessä laskuttajaan. Yleensä maksujärjestelyt sopivat laskuttajalle. Pikavippiä ei kannata ottaa, se on usein nopea mutta kallis ratkaisu.

Takuusäätiön neuvontapalvelut auttavat talousasioiden hoitoon liittyvissä asioissa. Velkalinja on maksuton neuvontanumero arkisin kello 10-14 p. 0800 9 8009. Kysy rahasta -chat (www.takuusaatio.fi- Ulkoinen linkki) palvelee ma-to kello 12.30-15.00 ja ke myös iltaisin klo 17-19. Lainojen järjestelyyn on mahdollista saada takaus pankkilainaan lainojen yhdistämiseksi. Yllättäviin menoihin tai harkittuihin hankintoihin voi hakea pienlainaa.

Martoilta saa neuvoja moniin erilaisiin talouden hoitoon liittyviin asioihin. He neuvovat myös rahan käyttöön liittyvissä asioissa. Taloudenhallinnan perustaidot (martat.fi)- Ulkoinen linkki

Maksutonta talous- ja velkaneuvontaa saa oikeusaputoimistoista. Asiakkaaksi kannattaa hakeutua hyvissä ajoin, velkaa ei vielä tarvitse olla. Yhteyttä kannattaa kuitenkin ottaa viimeistään sitten, kun asiat ovat solmussa. Talous- ja velkaneuvonta palvelee henkilökohtaisesti, sähköisesti, puhelimitse, chatissa ja talousneuvoloissa. Talousneuvoloita järjestetään eri puolilla Suomea ja niihin voi tulla ilman ajanvarausta. Talousneuvola - Talous- ja velkaneuvonta (oikeus.fi)- Ulkoinen linkki,

Sosiaalinen luotto on hyvinvointialueen myöntämä edullinen laina välttämättömien hankintojen tekemiseen tai velkojen pois maksamiseen. Luotto on tarkoitettu pienituloisille, mutta maksukykyisille ihmisille.

Toimeentulotuki

Jos saamasi tuet pienenevät tai tuloissasi tapahtuu muita muutoksia, kannattaa tarkistaa Kelasta oikeus toimeentulotukeen tai tarkistuttaa jo maksussa oleva tuki. Toimeentulotukea voi hakea, jos kaikki käytettävissä olevat rahat ja varat eivät riitä välttämättömiin arjen menoihin, kuten ruokaan, asumiseen ja lääkkeisiin.

Asumiskulujen huomioiminen toimeentulotuessa

Toimeentulotuessa hyväksyttävillä asumismenoilla on kuntakohtaiset enimmäisrajat. Jos asumismenot ylittävät nämä rajat, Kela ohjaa asiakasta etsimään edullisemman asunnon kolmen kuukauden sisällä, jollei hänellä ole erityistä perustetta jatkaa asumista nykyisessä asunnossaan.

Erityiseen perusteeseen liittyvät asumismenot voidaan huomioida täysimääräisesti kyseisen perusteen voimassaolon ajan. Poikkeusperustetta sovelletaan myös hakijaan, jonka perheenjäsen täyttää edellytykset. Tällaisia erityisiä perusteita ovat esimerkiksi
•    Lisätilan tarve hoidon tai vamman vuoksi
Hakijan tai hänen perheenjäsenensä erityisestä hoidosta tai vammaisuudesta aiheutuva lisätilan tarve on erityinen peruste huomioida asumisnormia suuremmat asumismenot. Tällainen peruste voi olla vammaispalvelulain mukaan tehdyt muutokset nykyisessä asunnossa. Lisätilan tarvetta eivät yksinään yleensä aiheuta esimerkiksi rollaattori, uniapnealaite, normaalikokoinen päätetyöskentelyyn tarkoitettu työasema ja siihen rinnastettavat laitteet, kuten lukutelevisio tai pistetulostuslaite.
•    Heikko terveydentila, muutoin alentunut toimintakyky tai korkea ikä
Asumismenot voidaan tarvittaessa huomioida asumisnormia suurempina heikon terveydentilan, alentuneen toimintakyvyn tai korkean iän perusteella. Asunnon vaihdon esteenä voi olla esimerkiksi se, että saatavana ei ole asuntoa talossa, jossa olisi hissi. Korkeana ikänä voidaan pitää noin 80-vuoden ikää. 
•    Hyvinvointialueen järjestämä asumispalvelu
Asumismenot voidaan tarvittaessa huomioida asumisnormia suurempina, jos hakijan asuu hyvinvointialueen järjestämässä asumispalveluun liittyvässä asunnossa.
•    Muu edellisiin kohtiin verrattava perusteltu syy
Hakijalla voi olla sellainen poikkeuksellinen elämäntilanne, jossa ei ole kohtuullista edellyttää uuden asunnon etsimistä.

Lopuksi

Tärkeintä on, että rahahuolien kanssa ei jää yksin. Apua on tarjolla, kannattaa siis ottaa rahahuolet rohkeaksi puheeksi.


Oikeuksienvalvonnan foorumi

Oikeuksien valvonta kuuluu yhdistyksemme perustehtäviin. Se koskettaa jokaista jäsentämme ja jokainen voi myös olla siinä mukana. Se on mahdollista oikeuksien valvonnan foorumin kautta. Foorumin ydinjoukkona on neljä yhdistysaktiivia ja Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntija.

Foorumi on avoin ja kynnyksetön toimija, jolle voit tuoda havaitsemasi tai kokemasi oikeuksien loukkaukset, palvelujen puutteet ja muut näkövammaisten arkeen vaikuttavat epäkohdat maakunnassamme. Käytä sähköpostiosoitetta oikeuksienvalvonnanfoorumi@ppnry.net. Foorumi kokoontuu tarvittaessa myös kasvokkaistapaamisiin ja oikeuksien valvonta on vakiopykälänä yhdistyksen hallituksen kokouksissa.


Vaikuttaminen

Vaikuttaminen on yhdistyksemme keskeisiä toimintoja. Se on viestintää, joka kohdistetaan tavoitteellisesti yhteiskunnallisiin instituutioihin, viranomaisiin, päättäjiin ja muihin toimijoihin. Tavoitteena on edistää ja turvata sokeiden ja heikkonäköisten sujuva arki ja vähentää vammaisuuden haittoja. Näkövammaisten liitto vaikuttaa vahvasti valtakunnallisella tasolla esimerkiksi osallistumalla lakiuudistuksia laativiin työryhmiin ja antamalla lausuntoja säädöshankkeista. Alueyhdistys keskittyy enemmän alueelliseen vaikuttamiseen. Yhteistyökumppaneitamme ovat toiminta-alueemme vammaisneuvostot ja muut vammaisjärjestöt. Etenkin yksilötasolla tärkeää on Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijan tekemä asiakastyö.


Kokemustoiminta

Kokemustoimijat auttavat ammattilaisia asettumaan näkövammaisen asemaan palvelutilanteessa

Kokemustoimijat (ent. kokemuskouluttaja) ovat tehtäväänsä koulutettuja näkövammaisia. Heillä on valmiudet kertoa mm. näkövammaisen arjesta sekä kokemuksista palveluviidakosta ja kuntoutusprosesseista selviytymisestä. Puheenvuoroja voi tilata erityisesti asiakaspalvelu- ja sotealan ammattilaisten ja opiskelijoiden koulutuksiin. Käytännönläheiset harjoitteet auttavat asettumaan näkövammaisen asemaan palvelutilanteissa.

Kaikilla kokemustoimijoilla on oma tarina kerrottavanaan. Yhtä kokemuskouluttajan prototyyppiä ei ole, vaan kouluttajina toimii hyvinkin erilaisia ihmisiä. Kokemustoimijan omakohtainen tarina tarjoaa mahdollisuuden oppia näkövammaiselta, mitä on elää näkövamman kanssa. 

Pohjois-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä neljä kokemustoimijaa.

Keikoista, kulukorvauksista ja palkkioista sovitaan suoraan kokemustoimijoiden kanssa.

Kokemustoimijat

Salla Huhtala, Ylivieska

Salla on kolmekymppinen sokea, opaskoiran käyttäjä Ylivieskasta. Hän on kouluttautunut kokemustoimijaksi keväällä 2014, mutta tehnyt jo ennen sitä kokemustoimijan tehtäviä. Salla on koulutukseltaan sosionomi AMK. Hän on äiti ja aktiivinen järjestötoimija. 
Salla toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: salla.h(at)kotinet.com

Katja Kuusela, Oulu

Katja on viidenkymmenen paremmalla puolella oleva vaikeasti heikkonäköinen kokemustoimija Oulusta. Hän on käynyt kokemustoimija koulutuksen vuonna 2007 sekä kehittäjä-vaikuttaja-jatkokoulutuksen vuonna 2022. Katjan vahvuusalueita ovat aiheet: palvelujärjestelmään, työelämään, näkövammaisten kohtaamiseen ja saavutettavuuteen liittyvät asiat. 

Katja on kokopäivätyössä Näkövammaisten liitossa työelämäasiantuntijana, joten kokemusluento on mahdollista yhdistää asiantuntijaluentoon. Katja on koulutukseltaan sosionomi (ylempi AMK).
Katja toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: katja.kuusela(at)gmail.com.

Katja Lauri, Oulu

Katja on yli nelikymppinen näkövammainen (vaikeasti heikkonäköinen), äiti ja opaskoirankäyttäjä Oulusta. Katja on käynyt kokemustoimijakoulutuksen vasta alkuvuodesta 2017 vaikka on toiminut kokemustoimijana pitkään. Luennon/koulutuksen aiheina voi olla näkövammaisuudesta yleisesti, näkövammaisen kohtaaminen ja opastaminen, apuvälineet, opaskoirankäyttäjän näkökulma, näkövammaisen arki ja tarvittaessa tehdään harjoituksia.
Katja toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: osoite katja.h.lauri(at)gmail.com

Markku Tallila, Kalajoki

Markku toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: 044 5678 101 tai markku(at)tallila.com

Kolme tarinaa näkövammaisuudesta

Akuutin toimittaja–kuvaaja päätti selvittää, miten työikäiset näkövammaiset elävät arkeaan. Miten ihmiset heidät kohtaavat ja millaisia haasteita on tullut vastaan työelämässä?

Tarinansa kertovat Markku Tallila, Salla Huhtala ja Katja Kuusela. Markku on sokeutunut infektiovahingon myötä, Salla menetti näkönsä tapaturmassa ja Katja sairastaa perinnöllistä, etenevää silmäsairautta.


Vertsi

Vertsi on uusi matalankynnyksen vertaistukitapahtuma toimintakeskuksella (osoite: Linnankatu 32). Paikalla on kahdesta kolmeen koulutettua vertaisohjaajaa. Jos haluat jutella vertaishenkilöiden kanssa, otathan yhteyttä Linnankadun toimintakeskukseen, niin sovitaan aika!