Siirry pääsisältöön
Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisten logo.
Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisten logo.

Oi­keuk­sien­val­von­ta ja vai­kut­ta­mi­nen

Oikeuksienvalvonta ja sen kuukausittain vaihtuvat tiedotteet, vaikuttamis- ja kokemustoiminta sekä vertaistuki Vertsi

Tällä sivulla

Oikeuksien valvonta kuuluu yhdistyksemme perustehtäviin. Se koskettaa jokaista jäsentämme ja jokainen voi myös olla siinä mukana tuomalla esille havaitsemiaan puutteita, kokemiaan oikeuksien loukkauksia ja muita näkövammaisten arkeen vaikuttavia epäkohtia.


Näkövammaisten liitto palvelee Pohjois-Pohjanmaalla

Maksutonta neuvontaa ja ohjausta sosiaaliturvasta ja palveluista näkövammaisille ja läheisille. 

  • Mistä yleisimpiä näkövammaispalveluita haetaan? Ohjausta palvelujen hakemiseen. Vinkkejä mm. arkeen, kodin muutostöihin ja apuvälineisiin sekä apua henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelujen hakemiseen. 
  • Mitä päätöksen saapumisen jälkeen? Entä jos päätös on epäoikeudenmukainen? 

Ollaan yhteydessä!

Oikeuksienvalvonnan asiantuntija Jani Ronkainen
Näkövammaisten liitto ry
p. 050 526 3831
jani.ronkainen(at)nkl.fi

Toimipiste sijaitsee osoitteessa
Kansankatu 53, 90100 Oulu
 


Oikeuksienvalvonnan kuukausitiedote

Henkilökohtainen apu ja lisätuntien hakeminen matkoille

Oikeuksienvalvonta tiedottaa 10/2023

Mitä henkilökohtainen apu on?

Henkilökohtainen apu on toisen ihmisen antamaa välttämätöntä apua tavanomaisen elämän asioissa, joita henkilö ei pysty kokonaan tai osittain itse vamman tai sairauden vuoksi tekemään.
Henkilökohtainen apu kohdistuu niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Henkilökohtainen apu kohdentuu päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun, harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoon.  Avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä omien valintojensa toteuttamisessa niin kotona kuin kodin ulkopuolella.
Henkilökohtaisen avun tuntimäärää arvioitaessa on ensin arvioitava, kuinka paljon apua henkilö välttämättä tarvitsee. Vasta sen jälkeen voidaan arvioida, mikä tuntimäärä kattaa avun tarpeen.
Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Laissa ei määritellä minimi- tai enimmäistuntimäärää, vaan arviointi tulee tehdä yksilöllisen tarpeen perusteella.
Henkilökohtaista apua myönnettäessä pitää joka tapauksessa aina käyttää yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaa harkintaa.  Henkilökohtaista apua pitää myöntää kodin ulkopuolelle, jolloin mm matkat tai muuta tapahtumat voidaan rinnastaa harrastuksiin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen kodin ulkopuolella.
 

Haluaisin lähteä päivän, viikonlopun tai viikon mittaiselle matkalle. Voinko hakea niitä varten avustajan lisätunteja? 

Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus saada henkilökohtainen avustaja työmatkoille sekä virkistysluonteiseen lomamatkaan, joka arvioidaan kuuluvan tavanomaiseen elämään. Tavanomaisuutta arvioitaessa ei ratkaisevaa ole yksinomaan matkan luonne vaan arviointi tulee tehdä myös vaikeavammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden ja olosuhteiden perusteella. 
Matkustaminen itsessään käsittää hyvin laajalla skaalalla erilaisia matkoja lähiseudun päivämatkoista pidempiin kaukomatkoihin.
Jos tarvitset matkan aikana henkilökohtaista apua enemmän kuin kotona tai tavanomaisessa arjessasi, kannattaa avustajan lisätunteja hakea hyvinvointialueen vammaispalveluista hyvissä ajoin, mielellään useampi kuukausi etukäteen – jos matkasi on jo silloin tiedossa. Hakemuksessa kannattaa tuoda esille mihin kaikkeen ja kuinka monta tuntia tarvitset matkasi aikana avustajaa. 

Millaisiin asioihin tarvitsen lisätunteja matkalla?

Useimmiten näkövammaisen tarve avustajaan on kaikessa näkemiseen liittyvässä havainnoinnissa, liikkuminen ja asiointi vieraassa ympäristössä, oikeiden osoitteiden löytäminen, kulkuvälineissä kulkeminen, majoitustiloissa ja ruokailuissa avustaminen sekä matkatavaroista huolehtiminen.
Saako avustajani matkapäivästä ateriakorvauksen?
Jos kyse on työnantajan järjestämistä tai matkaan sisältyvistä aterioista, kunnan tulee korvata kohtuulliset ja välttämättömät kulut työnantajalle. Jos työntekijä on oikeutettu ateriakorvaukseen, voidaan ateriakorvaukseen hakea hyvinvointialueen vammaispalvelusta korvausta ja ateriakorvaukset maksetaan usein suoraan työntekijälle. 

KELA ja asumisen tuet

Oikeuksienvalvonta tiedottaa 11/2023

Olethan tietoinen, että sinulla voi olla mahdollista saada Kansaneläkelaitoksen asumistukea?
Kela tukee asumista eri tavoin. Yleensä voit saada kerralla vain yhtä asumisen tukea. Poikkeuksena on sotilasavustus, jota voidaan maksaa yhtä aikaa yleisen asumistuen kanssa. Kun haet Kelasta tukea asumiseen, tarkista ensin, mikä tuki sopii tilanteeseesi.
Hakemuksen voi tehdä OmaKela palvelussa https://www.kela.fi/omakela- Ulkoinen linkki  tai tulostamalla ja täyttämällä hakemuksen.
Hallitus esittää yleiseen asumistukeen useita muutoksia, jotka pienentäisivät tuen määrää. Eduskunnan odotetaan hyväksyvän muutokset vuoden 2023 aikana, ja ne tulisivat voimaan vuoden 2024 aikana. Linkistä lisätietoa https://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/5734977/hallitus-esittaa-muutoksia-yleiseen-asumistukeen- Ulkoinen linkki 
 

Yleinen asumistuki

Yleistä asumistukea saattaa saada, mikäli tulosi ovat pienet. Asumistuen tarkoitus on, että sillä autetaan sinua asumismenojen maksamisessa. Yleistä asumistukea voi saada vuokra-asuntoon, omistusasuntoon, asumisoikeusasuntoon ja osaomistusasuntoon.
Yleistä asumistukea voi saada pienituloiset ja opiskelijat, jotka saavat yleistä asumistukea samoilla ehdoilla kuin muutkin tuen saajat. 
Asumistukea voi saada yksi henkilö tai useamman henkilön ruokakunta. Ruokakuntaan kuuluvat yleensä samassa asunnossa asuvat henkilöt. Asumistuki myönnetään ruokakunnalle yhteisesti. 
Asumistuki voi olla korkeintaan 80 % asumismenoista. Tukea voi saada esimerkiksi vuokraan tai vastikkeeseen. Asumismenoilla on yläraja eli suurin asumismenojen euromäärä, jonka perusteella asumistukea voi saada. Asumistukeen vaikuttavat kaikkien ruokakuntaan kuuluvien tulot ja etuudet. Lisätietoa https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki- Ulkoinen linkki  tai käymällä Kelan toimipisteessä.

Eläkkeensaajan asumistuki

Sinulla saattaa olla mahdollisuus saada eläkkeensaajan asumistukea, mikäli asut vakinaisesti suomessa, olet pienituloinen, ja saat eläkettä, joka oikeuttaa eläkkeensaajan asumistukeen. Asumistukea voi saada vuokra-asuntoon tai omistusasuntoon. 
Voit hakea eläkkeensaajan asumistukea, jos asut yksin, puolisosi kanssa tai jos muutkin asunnossa asuvat saavat eläkettä, joka oikeuttaa eläkkeensaajan asumistukeen. Muissa tapauksissa selvitä oikeutesi yleiseen asumistukeen.
Jos sinä tai puolisosi saatte eläkkeensaajan asumistukeen oikeuttavia eläkkeitä, niin teidän tulee hakea eläkkeensaajan asumistukea yhdessä ja mikäli päätös on myönteinen, niin Kela maksaa sen teille puoliksi. Jos olet avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa ja toisella teistä on oikeus eläkkeensaajan asumistukeen, Kela maksaa koko tuen hänelle.
Eläkkeitä, jotka oikeuttavat eläkkeensaajan asumistukeen ovat muiden muassa Kelan tai työeläkelaitoksen maksama vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke, työuraeläke, työkyvyttömyyseläke (myös määräaikainen kuntoutustuki), leskeneläke, Kelan maksama takuueläke. Lisätietoa https://www.kela.fi/elakkeensaajan-asumistuki- Ulkoinen linkki  tai käymällä Kelan toimipisteellä.

Pohjois-Pohjanmaan oikeuksienvalvonnan jouluterkut

Joulu tulla jolkottelee tänäkin vuonna. Jään lomalle 22.12.2023 ja palaan työpöydän ääreen 8.1.2024. Toivottelen oikein mukavaa joulun odotuksen aikaa.

t. Jani

Jani Ronkainen
Oikeuksienvalvonnan asiantuntija
Näkövammaisten liitto ry
Kansankatu 53, 90100 Oulu
050 526 3831
jani.ronkainen@nkl.fi 
Voit lähettää minulle turvapostia osoitteesta:
https://www.turvaposti.fi/viesti/jani.ronkainen@nkl.fi- Ulkoinen linkki


Oikeuksienvalvonnan foorumi

Oikeuksien valvonta kuuluu yhdistyksemme perustehtäviin. Se koskettaa jokaista jäsentämme ja jokainen voi myös olla siinä mukana. Se on mahdollista oikeuksien valvonnan foorumin kautta. Foorumin ydinjoukkona on neljä yhdistysaktiivia ja Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntija.

Foorumi on avoin ja kynnyksetön toimija, jolle voit tuoda havaitsemasi tai kokemasi oikeuksien loukkaukset, palvelujen puutteet ja muut näkövammaisten arkeen vaikuttavat epäkohdat maakunnassamme. Käytä sähköpostiosoitetta oikeuksienvalvonnanfoorumi@ppnry.net. Foorumi kokoontuu tarvittaessa myös kasvokkaistapaamisiin ja oikeuksien valvonta on vakiopykälänä yhdistyksen hallituksen kokouksissa.


Vaikuttaminen

Vaikuttaminen on yhdistyksemme keskeisiä toimintoja. Se on viestintää, joka kohdistetaan tavoitteellisesti yhteiskunnallisiin instituutioihin, viranomaisiin, päättäjiin ja muihin toimijoihin. Tavoitteena on edistää ja turvata sokeiden ja heikkonäköisten sujuva arki ja vähentää vammaisuuden haittoja. Näkövammaisten liitto vaikuttaa vahvasti valtakunnallisella tasolla esimerkiksi osallistumalla lakiuudistuksia laativiin työryhmiin ja antamalla lausuntoja säädöshankkeista. Alueyhdistys keskittyy enemmän alueelliseen vaikuttamiseen. Yhteistyökumppaneitamme ovat toiminta-alueemme vammaisneuvostot ja muut vammaisjärjestöt. Etenkin yksilötasolla tärkeää on Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijan tekemä asiakastyö.


Kokemustoiminta

Kokemustoimijat auttavat ammattilaisia asettumaan näkövammaisen asemaan palvelutilanteessa

Kokemustoimijat (ent. kokemuskouluttaja) ovat tehtäväänsä koulutettuja näkövammaisia. Heillä on valmiudet kertoa mm. näkövammaisen arjesta sekä kokemuksista palveluviidakosta ja kuntoutusprosesseista selviytymisestä. Puheenvuoroja voi tilata erityisesti asiakaspalvelu- ja sotealan ammattilaisten ja opiskelijoiden koulutuksiin. Käytännönläheiset harjoitteet auttavat asettumaan näkövammaisen asemaan palvelutilanteissa.

Kaikilla kokemustoimijoilla on oma tarina kerrottavanaan. Yhtä kokemuskouluttajan prototyyppiä ei ole, vaan kouluttajina toimii hyvinkin erilaisia ihmisiä. Kokemustoimijan omakohtainen tarina tarjoaa mahdollisuuden oppia näkövammaiselta, mitä on elää näkövamman kanssa. 

Pohjois-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä neljä kokemustoimijaa.

Keikoista, kulukorvauksista ja palkkioista sovitaan suoraan kokemustoimijoiden kanssa.

Kokemustoimijat

Salla Huhtala, Ylivieska

Salla on kolmekymppinen sokea, opaskoiran käyttäjä Ylivieskasta. Hän on kouluttautunut kokemustoimijaksi keväällä 2014, mutta tehnyt jo ennen sitä kokemustoimijan tehtäviä. Salla on koulutukseltaan sosionomi AMK. Hän on äiti ja aktiivinen järjestötoimija. 
Salla toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: salla.h(at)kotinet.com

Katja Kuusela, Oulu

Katja on viidenkymmenen paremmalla puolella oleva vaikeasti heikkonäköinen kokemustoimija Oulusta. Hän on käynyt kokemustoimija koulutuksen vuonna 2007 sekä kehittäjä-vaikuttaja-jatkokoulutuksen vuonna 2022. Katjan vahvuusalueita ovat aiheet: palvelujärjestelmään, työelämään, näkövammaisten kohtaamiseen ja saavutettavuuteen liittyvät asiat. 

Katja on kokopäivätyössä Näkövammaisten liitossa työelämäasiantuntijana, joten kokemusluento on mahdollista yhdistää asiantuntijaluentoon. Katja on koulutukseltaan sosionomi (ylempi AMK).
Katja toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: katja.kuusela(at)gmail.com.

Katja Lauri, Oulu

Katja on yli nelikymppinen näkövammainen (vaikeasti heikkonäköinen), äiti ja opaskoirankäyttäjä Oulusta. Katja on käynyt kokemustoimijakoulutuksen vasta alkuvuodesta 2017 vaikka on toiminut kokemustoimijana pitkään. Luennon/koulutuksen aiheina voi olla näkövammaisuudesta yleisesti, näkövammaisen kohtaaminen ja opastaminen, apuvälineet, opaskoirankäyttäjän näkökulma, näkövammaisen arki ja tarvittaessa tehdään harjoituksia.
Katja toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: osoite katja.h.lauri(at)gmail.com

Markku Tallila, Kalajoki

Markku toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: 044 5678 101 tai markku(at)tallila.com

Kolme tarinaa näkövammaisuudesta

Akuutin toimittaja–kuvaaja päätti selvittää, miten työikäiset näkövammaiset elävät arkeaan. Miten ihmiset heidät kohtaavat ja millaisia haasteita on tullut vastaan työelämässä?

Tarinansa kertovat Markku Tallila, Salla Huhtala ja Katja Kuusela. Markku on sokeutunut infektiovahingon myötä, Salla menetti näkönsä tapaturmassa ja Katja sairastaa perinnöllistä, etenevää silmäsairautta.


Vertsi

Vertsi on uusi matalankynnyksen vertaistukitapahtuma toimintakeskuksella (osoite: Linnankatu 32). Paikalla on kahdesta kolmeen koulutettua vertaisohjaajaa. Jos haluat jutella vertaishenkilöiden kanssa, otathan yhteyttä Linnankadun toimintakeskukseen, niin sovitaan aika!