Siirry pääsisältöön
Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisten logo.
Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisten logo.

Oi­keuk­sien­val­von­ta ja vai­kut­ta­mi­nen

Oikeuksienvalvonta ja sen kuukausittain vaihtuvat tiedotteet, vaikuttamis- ja kokemustoiminta sekä vertaistuki Vertsi

Tällä sivulla

Oikeuksien valvonta kuuluu yhdistyksemme perustehtäviin. Se koskettaa jokaista jäsentämme ja jokainen voi myös olla siinä mukana tuomalla esille havaitsemiaan puutteita, kokemiaan oikeuksien loukkauksia ja muita näkövammaisten arkeen vaikuttavia epäkohtia.


Näkövammaisten liitto palvelee Pohjois-Pohjanmaalla

Maksutonta neuvontaa ja ohjausta sosiaaliturvasta ja palveluista näkövammaisille ja läheisille. 

  • Mistä yleisimpiä näkövammaispalveluita haetaan? Ohjausta palvelujen hakemiseen. Vinkkejä mm. arkeen, kodin muutostöihin ja apuvälineisiin sekä apua henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelujen hakemiseen. 
  • Mitä päätöksen saapumisen jälkeen? Entä jos päätös on epäoikeudenmukainen? 

Ollaan yhteydessä!

Oikeuksienvalvonnan asiantuntija Jani Ronkainen
Näkövammaisten liitto ry
p. 050 526 3831
jani.ronkainen(at)nkl.fi

Toimipiste sijaitsee osoitteessa
Kansankatu 53, 90100 Oulu
 


Oikeuksienvalvonnan kuukausitiedote

Arjen apuvälineet ajan tasalle ja käyttöön - hyvinvointialueiden lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut tukenasi

Ovatko käytössäsi olevat apuvälineet todella sinulle sopivia ja hyödyllisiä? Tiedätkö, miten niitä käytetään oikein? Apuvälineistä on vähän hyötyä, jos ne eivät vastaa tarpeitasi. Esimerkiksi suurennuslasin naarmuuntuminen tai valon vioittuminen voivat heikentää niiden toimivuutta, samoin kuin mahdolliset muutokset näkötilanteessasi. Myös apuvälineiden hyvät käyttötaidot ovat tärkeitä, oppiminen ja kyky hyödyntää apuvälineitä arjessa vaativat usein harjoittelua, mutta vaiva kyllä palkitaan sujuvampana arkena.

Näkemisen apuvälineet
Optiset apuvälineet, kuten suurennuslasit, ovat osa hyvinvointialueiden lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita. Jos huomaat, että apuvälineesi ovat jääneet käyttämättömiksi tai tarvitset uuden välineen, ota yhteyttä kuntoutusohjaajaan. Hän voi auttaa sinua löytämään paremmin tarpeitasi vastaavan apuvälineen ja opastaa sen käytössä.

Valkoinen keppi
Valkoinen keppi on jokaisen näkövammaisen apuväline, joka kuluu käytössä. Sen väri saattaa muuttua tunnistamattomaksi, osien yhteensovitus heiketä vaaralliseksi tai kärki kulua käyttökelvottomaksi.

Elektroniset apuvälineet
Arjen elektroniset apuvälineet kuten elektroniset suurennus- ja lukulaitteet kuuluvat useimmiten myös hyvinvointialueiden vastuulle. Niiden tarjoama avun monipuolisuus on hämmästyttävän laaja. Täyden hyödyn niistä voi saada vain, jos laitteet ovat ajan tasalla, sopivia käyttäjilleen ja ennen kaikkea, jos osaa käyttää niitä asianmukaisesti.

Älypuhelimet
Älypuhelimet, niiden puhetuki ja saatavilla olevat apuohjelmat voivat helpottaa arkea merkittävästi, mutta vain, jos puhelin on ajanmukainen ja turvallinen sekä päivitettävissä. Älypuhelimeen voi ladata monipuolisia apuohjelmia esimerkiksi tekstien puhuttamiseen, ympäristön kuvailuun ja suunnistamiseen. Useimmiten älypuhelimet ovat itsekustannettavia tai osittain hyvinvointialueiden vammaispalveluiden korvaamia.

Käytönopetus
Käytönopetus on avain tehokkaaseen käyttöön, ja sen järjestäminen kuuluu apuvälineen myöntävälle taholle. Käytönopetusta on saatavilla esimerkiksi Kuntoutus-Iiriksestä ja paikallisyhdistyksen tietotukipalveluista.

Apuvälineet työhön ja opiskeluun
Työssä ja opiskelussa käytettävistä tietokoneista, apuohjelmista, älypuhelimista ja niiden hankinnasta, ylläpidosta sekä käytönopastuksesta lisätietoja saa muun muassa Kelasta, Näkövammaisten liitosta sekä paikallisyhdistyksen tietotukipalveluista.

Lopuksi
Pidä huolta, että apuvälineesi ovat ajan tasalla ja käytössäsi sopivia, niin voit hyödyntää niitä mahdollisimman tehokkaasti.

Lisätietoja saat oman alueesi kuntoutusohjaajalta, kelasta tai oikeuksienvalvonnan asiantuntijoilta.

Lähteet: Näkövammaisten liitto, Kela


Oikeuksienvalvonnan foorumi

Oikeuksien valvonta kuuluu yhdistyksemme perustehtäviin. Se koskettaa jokaista jäsentämme ja jokainen voi myös olla siinä mukana. Se on mahdollista oikeuksien valvonnan foorumin kautta. Foorumin ydinjoukkona on neljä yhdistysaktiivia ja Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntija.

Foorumi on avoin ja kynnyksetön toimija, jolle voit tuoda havaitsemasi tai kokemasi oikeuksien loukkaukset, palvelujen puutteet ja muut näkövammaisten arkeen vaikuttavat epäkohdat maakunnassamme. Käytä sähköpostiosoitetta oikeuksienvalvonnanfoorumi@ppnry.net. Foorumi kokoontuu tarvittaessa myös kasvokkaistapaamisiin ja oikeuksien valvonta on vakiopykälänä yhdistyksen hallituksen kokouksissa.


Vaikuttaminen

Vaikuttaminen on yhdistyksemme keskeisiä toimintoja. Se on viestintää, joka kohdistetaan tavoitteellisesti yhteiskunnallisiin instituutioihin, viranomaisiin, päättäjiin ja muihin toimijoihin. Tavoitteena on edistää ja turvata sokeiden ja heikkonäköisten sujuva arki ja vähentää vammaisuuden haittoja. Näkövammaisten liitto vaikuttaa vahvasti valtakunnallisella tasolla esimerkiksi osallistumalla lakiuudistuksia laativiin työryhmiin ja antamalla lausuntoja säädöshankkeista. Alueyhdistys keskittyy enemmän alueelliseen vaikuttamiseen. Yhteistyökumppaneitamme ovat toiminta-alueemme vammaisneuvostot ja muut vammaisjärjestöt. Etenkin yksilötasolla tärkeää on Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijan tekemä asiakastyö.


Kokemustoiminta

Kokemustoimijat auttavat ammattilaisia asettumaan näkövammaisen asemaan palvelutilanteessa

Kokemustoimijat (ent. kokemuskouluttaja) ovat tehtäväänsä koulutettuja näkövammaisia. Heillä on valmiudet kertoa mm. näkövammaisen arjesta sekä kokemuksista palveluviidakosta ja kuntoutusprosesseista selviytymisestä. Puheenvuoroja voi tilata erityisesti asiakaspalvelu- ja sotealan ammattilaisten ja opiskelijoiden koulutuksiin. Käytännönläheiset harjoitteet auttavat asettumaan näkövammaisen asemaan palvelutilanteissa.

Kaikilla kokemustoimijoilla on oma tarina kerrottavanaan. Yhtä kokemuskouluttajan prototyyppiä ei ole, vaan kouluttajina toimii hyvinkin erilaisia ihmisiä. Kokemustoimijan omakohtainen tarina tarjoaa mahdollisuuden oppia näkövammaiselta, mitä on elää näkövamman kanssa. 

Pohjois-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä neljä kokemustoimijaa.

Keikoista, kulukorvauksista ja palkkioista sovitaan suoraan kokemustoimijoiden kanssa.

Kokemustoimijat

Salla Huhtala, Ylivieska

Salla on kolmekymppinen sokea, opaskoiran käyttäjä Ylivieskasta. Hän on kouluttautunut kokemustoimijaksi keväällä 2014, mutta tehnyt jo ennen sitä kokemustoimijan tehtäviä. Salla on koulutukseltaan sosionomi AMK. Hän on äiti ja aktiivinen järjestötoimija. 
Salla toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: salla.h(at)kotinet.com

Katja Kuusela, Oulu

Katja on viidenkymmenen paremmalla puolella oleva vaikeasti heikkonäköinen kokemustoimija Oulusta. Hän on käynyt kokemustoimija koulutuksen vuonna 2007 sekä kehittäjä-vaikuttaja-jatkokoulutuksen vuonna 2022. Katjan vahvuusalueita ovat aiheet: palvelujärjestelmään, työelämään, näkövammaisten kohtaamiseen ja saavutettavuuteen liittyvät asiat. 

Katja on kokopäivätyössä Näkövammaisten liitossa työelämäasiantuntijana, joten kokemusluento on mahdollista yhdistää asiantuntijaluentoon. Katja on koulutukseltaan sosionomi (ylempi AMK).
Katja toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: katja.kuusela(at)gmail.com.

Katja Lauri, Oulu

Katja on yli nelikymppinen näkövammainen (vaikeasti heikkonäköinen), äiti ja opaskoirankäyttäjä Oulusta. Katja on käynyt kokemustoimijakoulutuksen vasta alkuvuodesta 2017 vaikka on toiminut kokemustoimijana pitkään. Luennon/koulutuksen aiheina voi olla näkövammaisuudesta yleisesti, näkövammaisen kohtaaminen ja opastaminen, apuvälineet, opaskoirankäyttäjän näkökulma, näkövammaisen arki ja tarvittaessa tehdään harjoituksia.
Katja toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: osoite katja.h.lauri(at)gmail.com

Markku Tallila, Kalajoki

Markku toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: 044 5678 101 tai markku(at)tallila.com

Kolme tarinaa näkövammaisuudesta

Akuutin toimittaja–kuvaaja päätti selvittää, miten työikäiset näkövammaiset elävät arkeaan. Miten ihmiset heidät kohtaavat ja millaisia haasteita on tullut vastaan työelämässä?

Tarinansa kertovat Markku Tallila, Salla Huhtala ja Katja Kuusela. Markku on sokeutunut infektiovahingon myötä, Salla menetti näkönsä tapaturmassa ja Katja sairastaa perinnöllistä, etenevää silmäsairautta.


Vertsi

Vertsi on uusi matalankynnyksen vertaistukitapahtuma toimintakeskuksella (osoite: Linnankatu 32). Paikalla on kahdesta kolmeen koulutettua vertaisohjaajaa. Jos haluat jutella vertaishenkilöiden kanssa, otathan yhteyttä Linnankadun toimintakeskukseen, niin sovitaan aika!