Siirry pääsisältöön
Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisten logo.
Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisten logo.

Oi­keuk­sien­val­von­ta ja vai­kut­ta­mi­nen

Oikeuksienvalvonta ja sen kuukausittain vaihtuvat tiedotteet sekä vaikuttamis- ja kokemustoiminta
oikeuksienvalvonnan asiantuntija

Tällä sivulla

Näkövammaisten liitto palvelee Pohjois-Pohjanmaalla

Maksutonta neuvontaa ja ohjausta sosiaaliturvasta ja palveluista näkövammaisille ja läheisille. 

  • Mistä yleisimpiä näkövammaispalveluita haetaan? Ohjausta palvelujen hakemiseen. Vinkkejä mm. arkeen, kodin muutostöihin ja apuvälineisiin sekä apua henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelujen hakemiseen. 
  • Mitä päätöksen saapumisen jälkeen? Entä jos päätös on epäoikeudenmukainen? 

Ollaan yhteydessä!

Oikeuksienvalvonnan asiantuntija Jani Ronkainen
Näkövammaisten liitto ry
p. 050 526 3831

jani.ronkainen(at)nkl.fi


Oikeuksienvalvonta Pohjois-Pohjanmaa tiedottaa

Oikein hyvää alkanutta vuotta 2023!

Elämme uuden keskellä, sillä hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa nyt vuoden vaihtuessa. Toivon, kuten varmaan kaikki muutkin tässä uudessa tilanteessa olevat ihmiset, että muutos ja sen tuomat mahdolliset haasteet toiminteissa saataisiin kuntoon mahdollisimman pian, muutoshan koskee kaikkia hyvinvointialueilla asuvia ihmisiä.

Monelle teistä on tullut kirje kotiin, jossa kerrotaan hyvinvointialueelle siirtymisestä ja henkilökohtaisen avun keskuksen aloituksesta 1.1.2023.

Kirjeessä tuli tärkeää tietoa siitä, että henkilökohtaisen avun työnantajamallilla olevien henkilöiden tulee lähettää valtakirja mahdollisimman nopeasti henkilökohtaisen avun keskukseen osoitteeseen; Henkilökohtaisen avun keskus, PL56, 90015 Oulun kaupunki tai omalle työntekijälle. 

Henkilökohtaisen avun työnantajamallin palkkausmuutos

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eli Pohteen tulevaisuusvaliokunta on kokouksessaan 21.12.2022 päättänyt järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajiston esityksestä, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella yhdenmukaistetaan henkilökohtaisen avun työnantajamallin palkkaus Heta-liiton työehtosopimuksen mukaiseksi.

Henkilökohtaisen avun työnantajamallin yhdenmukainen palkkaus otetaan käyttöön Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella 1.1.2023 alkaen. 

Työnantajamallin osalta hyvinvointialue ei irtisano tai päivitä työsopimuksia, mutta mikäli haluat, että avustajasi palkka työnantajamallissa yhdenmukaistuu, niin henkilökohtaisen avun keskukselta suositellaan tekemään uusi työsopimus. Muistathan, että kun teet uuden työsopimuksen, niin siitä tulee jäädä työntekijälle oma kappale. 

Yhteystietoja

Henkilökohtaisen avun keskukseen toimitetaan jatkossa valtakirjat, työsopimukset ja palkkamateriaalit. Puhelinnumero 08 5584 5100 (arkisin kello 8-16), sähköposti; henkilökohtainenapu@pohde.fi ja postiosoite; PL 56, 90015 Oulun kaupunki.

Palkka-asioissa yhteys Monetra Ouluun, puhelinnumero 040 138 1809 ja sähköpostiosoite; avustajapalkat.pohde@monetra.fi 

Terveisin Jani oikeuksienvalvonnasta

Oikeuksienvalvonnan kuukausitiedote Tammikuu

Aika hakeutua kuntoutukseen

Mietitkö mahdollisuuksiasi tehdä jokapäiväisiä asioita, kykyäsi opiskella tai työskennellä, kun näkösi on heikentynyt? Kuntoutus on mahdollisuus harjoitella niitä taitoja ja niksejä, joiden avulla itsenäinen toimiminen näkövammaisena on helpompaa kotona ja erilaisissa ympäristöissä. Se on myös apuvälineratkaisujen etsimistä ja muiden samassa tilanteessa olevien kohtaamista ja kokemusten jakamista. Eikä kuntoutus ole mitään kertaluonteista, vaan siihen voit hakeutua missä tahansa elämänvaiheessa.  
Kuntoutusmahdollisuuksia näkövammaisille ja näköongelmaisille on eri puolilla Suomea. Esimerkiksi laitosmuotoista yksilökuntoutusta ja sopeutumisvalmennuskursseja on Näkövammaisten liiton Kuntoutus-Iiriksessä Helsingissä ja Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa Kankaanpäässä. Sopeutumisvalmennuskursseja näkövammaisille on lisäksi Kruunupuistossa Punkaharjulla. Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennusjaksoja on myös näkövammaisten lasten perheille. 


Kuntoutusjaksot sisältävät monenlaista ohjelmaa: voit harjoitella näönjäänteen ja/tai muiden aistien hyödyntämistä vaikkapa kotiaskareissa, liikkumisessa, tutustua puhelimen ja tietokoneen käyttöä helpottaviin sovelluksiin ja ohjelmiin sekä erilaisiin apuvälineisiin tai opetella pistekirjoitusta. Käytännön harjoitusten lisäksi tärkeä osa kuntoutusjaksoja ovat myös ryhmäkeskustelut ja yksilölliset tapaamiset asiantuntijoiden kanssa.  


Tietokoneen tai älypuhelimen käytöstä ei tarvitse luopua, kun näkö heikkenee. Tarvettasi erilaisiin tietoteknisiin apuvälineisiin työssä, opiskelussa tai vapaa-aikana, voidaan miettiä ICT-apuvälinekartoituksessa. Sinulle määritellään sopiva tietoteknisten laitteiden kokoonpano ja saat suosituksen sen hankintaa varten. Kela voi järjestää ICT-apuvälinekartoituksen, kun tarkoitus on selvittää apuvälinetarvettasi työssä tai opiskelussa.  


Jos näkösi heikentyminen vaikeuttaa työelämässä jatkamista, sinne palaamista tai työelämään siirtymistä tai heikentää olennaisesti ansiomahdollisuuksiasi, kannattaa hakeutua ammatilliseen kuntoutusselvitykseen. Selvitykseen voi hakeutua myös näköongelmainen, joka ei vielä täytä näkövammaisuuden kriteerejä. Jaksolla mietitään apuvälineiden tarvettasi, mahdollisuutta työolosuhteiden järjestelyyn tai työnkuvasi muuttamiseen. Saat tarvitessasi tietoa myös työllistymisen tukimuodoista ja koulutusvaihtoehdoista. Kahdessa osassa tapahtuvan ammatillisen kuntoutusselvityksen aikana sinulle laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. 
Hyvinvointialueella järjestetään kuntoutuspalveluita lähellä sinua, niitä ovat esimerkiksi apuvälineiden kartoitus ja niiden käytön ohjaus. Yhteyshenkilöinä kuntoutusasioissa ovat omalla hyvinvointialueellasi keskussairaaloiden kuntoutusohjaajat. Hyvinvointialueen vammaispalveluiden kautta voit selvittää mahdollisuuttasi saada yksilöllistä liikkumistaidon ohjausta tai pistekirjoituksen opetusta. 

Miten hakeudut kuntoutukseen

Kun kuntoutus tuntuu sinusta ajankohtaiselta, ota yhteyttä oman hyvinvointialueesi keskussairaalan näkövammaisten kuntoutusohjaajaan. Yhdessä hänen kanssaan voit miettiä, minkälainen kuntoutus sinulle olisi juuri tässä hetkessä hyödyllisintä, hän tietää myös kuntoutuskursseista ja auttaa kuntoutussuunnitelman tai lääkärin B-lausunnon saamisessa. 


Hakeutuaksesi kuntoutukseen, sinun pitää täyttää kuntoutushakemus, siihen saat apua kuntoutusohjaajalta tai oman alueesi Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijalta. Täyttäessäsi hakemusta mieti tarkkaan omaa kuntoutustarvettasi ja kuntoutuksen tavoitteita ja kirjaa ne hakemuksesi perusteluiksi. Jos omainen osallistuu kanssasi osalle kuntoutusjaksoa tai kurssia, ja kuntoutuksen maksava taho sen sallii, kirjoita hakemukseen, että omainen osallistuu jaksolle ja hänen henkilötietonsa. 
Hakemuksen liitteeksi tarvitset B-lausunnon. Sen saat joko keskussairaalan, perusterveydenhuollon, yksityisen silmälääkärin tai työterveyshuollon kautta.
Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen päästäksesi sinulla tulee olla voimassa oleva julkisessa terveydenhuollossa laadittu kuntoutussuunnitelma, joka voi sisältyä myös B-lausuntoon tai epikriisiin. Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan nykytilanteesi, kuntoutuksesi tavoitteet ja se, minkälaisella kuntoutuksella tavoitteisiisi päästään. Kuntoutussuunnitelman tekoon voi osallistua sinun, sinua hoitavan lääkärin ja muiden ammattilaisten lisäksi halutessasi myös omaisia. 


Kun olet täyttänyt kuntoutushakemuksen ja saanut sen liitteeksi B-lausunnon tai kuntoutussuunnitelman, toimita hakemus taholle, joka toimii kuntoutuksesi maksajana (esimerkiksi Kela, vakuutusyhtiö, sosiaali- ja terveydenhuolto, työhallinto). Samoista paikoista voit saada kuntoutushakemuslomakkeen. Esimerkiksi Kelan verkkosivuilta löytyvät Kelan lomakkeet. 

Lähteet:  
Näkövammaisen Palveluopas www.nkl.fi/palveluopas- Ulkoinen linkki
Kela www.kela.fi/kuntoutus- Ulkoinen linkki
Näkövammaisten liiton kuntoutus www.nkl.fi/kuntoutus- Ulkoinen linkki
Kankaanpään kuntoutuskeskus www.kuntke.fi/kuntoutus- Ulkoinen linkki
Kruunupuiston kuntoutus www.kruunupuisto.fi/kuntoutus- Ulkoinen linkki


Oikeuksienvalvonnan foorumi

Oikeuksien valvonta kuuluu yhdistyksemme perustehtäviin. Se koskettaa jokaista jäsentämme ja jokainen voi myös olla siinä mukana. Se on mahdollista oikeuksien valvonnan foorumin kautta. Foorumin ydinjoukkona on neljä yhdistysaktiivia ja Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntija.

Foorumi on avoin ja kynnyksetön toimija, jolle voit tuoda havaitsemasi tai kokemasi oikeuksien loukkaukset, palvelujen puutteet ja muut näkövammaisten arkeen vaikuttavat epäkohdat maakunnassamme. Käytä sähköpostiosoitetta oikeuksienvalvonnanfoorumi@ppnry.net. Foorumi kokoontuu tarvittaessa myös kasvokkaistapaamisiin ja oikeuksien valvonta on vakiopykälänä yhdistyksen hallituksen kokouksissa.


Vaikuttaminen

Vaikuttaminen on yhdistyksemme keskeisiä toimintoja. Se on viestintää, joka kohdistetaan tavoitteellisesti yhteiskunnallisiin instituutioihin, viranomaisiin, päättäjiin ja muihin toimijoihin. Tavoitteena on edistää ja turvata sokeiden ja heikkonäköisten sujuva arki ja vähentää vammaisuuden haittoja. Näkövammaisten liitto vaikuttaa vahvasti valtakunnallisella tasolla esimerkiksi osallistumalla lakiuudistuksia laativiin työryhmiin ja antamalla lausuntoja säädöshankkeista. Alueyhdistys keskittyy enemmän alueelliseen vaikuttamiseen. Yhteistyökumppaneitamme ovat toiminta-alueemme vammaisneuvostot ja muut vammaisjärjestöt. Etenkin yksilötasolla tärkeää on Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijan tekemä asiakastyö.


Kokemustoiminta

Kokemustoimijat auttavat ammattilaisia asettumaan näkövammaisen asemaan palvelutilanteessa

Kokemustoimijat (ent. kokemuskouluttaja) ovat tehtäväänsä koulutettuja näkövammaisia. Heillä on valmiudet kertoa mm. näkövammaisen arjesta sekä kokemuksista palveluviidakosta ja kuntoutusprosesseista selviytymisestä. Puheenvuoroja voi tilata erityisesti asiakaspalvelu- ja sotealan ammattilaisten ja opiskelijoiden koulutuksiin. Käytännönläheiset harjoitteet auttavat asettumaan näkövammaisen asemaan palvelutilanteissa.

Kaikilla kokemustoimijoilla on oma tarina kerrottavanaan. Yhtä kokemuskouluttajan prototyyppiä ei ole, vaan kouluttajina toimii hyvinkin erilaisia ihmisiä. Kokemustoimijan omakohtainen tarina tarjoaa mahdollisuuden oppia näkövammaiselta, mitä on elää näkövamman kanssa. 

Pohjois-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä neljä kokemustoimijaa.

Keikoista, kulukorvauksista ja palkkioista sovitaan suoraan kokemustoimijoiden kanssa.

Kokemustoimijat

Salla Huhtala, Ylivieska

Salla on kolmekymppinen sokea, opaskoiran käyttäjä Ylivieskasta. Hän on kouluttautunut kokemustoimijaksi keväällä 2014, mutta tehnyt jo ennen sitä kokemustoimijan tehtäviä. Salla on koulutukseltaan sosionomi AMK. Hän on äiti ja aktiivinen järjestötoimija. 
Salla toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: salla.h(at)kotinet.com

Katja Kuusela, Oulu

Katja on viisissäkymmenissä oleva heikkonäköinen kokemustoimija Oulusta. Hän on käynyt kokemustoimija koulutuksen vuonna 2007. Katja on kouluttanut muun muassa näkövammaisen kohtaamisesta ja esteettömyys- ja saavutettavuusasioista. Katja käyttää luennoillaan mm.  audiovisuaalista aineistoa, mietintämyssyhetkiä ja apuväline-esittelyjä toiveista ja käytettävissä olevasta ajasta riippuen. Katja on kokopäivä työssä, joten parhaiten sopivat ilta-ajat. Katja on koulutukseltaan sosionomi (AMK).
Katja toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: katja.kuusela(at)gmail.com.

Katja Lauri, Oulu

Katja on yli nelikymppinen näkövammainen (vaikeasti heikkonäköinen), äiti ja opaskoirankäyttäjä Oulusta. Katja on käynyt kokemustoimijakoulutuksen vasta alkuvuodesta 2017 vaikka on toiminut kokemustoimijana pitkään. Luennon/koulutuksen aiheina voi olla näkövammaisuudesta yleisesti, näkövammaisen kohtaaminen ja opastaminen, apuvälineet, opaskoirankäyttäjän näkökulma, näkövammaisen arki ja tarvittaessa tehdään harjoituksia.
Katja toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: osoite katja.h.lauri(at)gmail.com

Markku Tallila, Kalajoki

Markku toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: 044 5678 101 tai markku(at)tallila.com

Kolme tarinaa näkövammaisuudesta

Akuutin toimittaja–kuvaaja päätti selvittää, miten työikäiset näkövammaiset elävät arkeaan. Miten ihmiset heidät kohtaavat ja millaisia haasteita on tullut vastaan työelämässä?

Tarinansa kertovat Markku Tallila, Salla Huhtala ja Katja Kuusela. Markku on sokeutunut infektiovahingon myötä, Salla menetti näkönsä tapaturmassa ja Katja sairastaa perinnöllistä, etenevää silmäsairautta.