Pu­heen­joh­ta­jan pals­ta

3.11.2017

Hyvät jäsenet!

Yhdistyksemme toiminta on meitä jäseniä varten. Yhdistyksessä on ollut tapana aina vuoden alussa koota hallituksen ja toimihenkilöiden työn tueksi toimikuntia, jotka ovat olleet suunnittelemassa ja toteuttamassa monenmoista toimintaa. Toimikunnissa toimineiden jäsenten panos on ollut erittäin merkittävä yhdistyksen toiminnalle!

Toimikuntatyöskentely on kuitenkin monella tapaa kankeaa, kokouksineen, muistioineen ja hallitukselle tehtävine esityksineen. Niinpä hallitus on viime kokouksessaan 18.10. päättänyt, että kokeillaan uutta systeemiä, jossa toimikuntarakenne puretaan johtoryhmää ja ICT- ja viestintätiimiä lukuun ottamatta. Näin aktiivisten jäsenten verkosto pystyisi ketterämmin olemaan mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa erilaisia juttuja yhdistyksessä.

Miten aktiivisten jäsenten verkosto sitten toimisi? Toimintahan ei tietenkään pyöri ilman, että tavataan ja ideoidaan yhdessä. Niinpä hallituksessa suunnittelimme, että verkostolla olisi ainakin neljä tapaamista vuodessa. Tapaamiset olisivat työpajatyyppisiä päiviä, joissa verkostoon ilmoittautuneet aktiivijäsenet voisivat osallistua suunnitteluun ilman toimikuntarajoja. Verkostolla olisi myös sähköpostilista, jonka kautta viestit liikkuisivat. Voidaan miettiä myös muita yhteydenpitokanavia.

Oletko sinä yhdistyksemme aktiivijäsen? Kiinnostaako sinua toimiminen vapaaehtoisena mukavassa porukassa yhteiseksi hyväksi? Ota pikimmiten yhteyttä toiminnanjohtaja Teija Kaikkoseen. Aloitamme ensi vuoden toiminnan suunnittelun pikapuoliin jo kuluvan vuoden puolella. Ilmoitelkaahan myös jos erityisesti ICT- ja viestintäasiat kiinnostavat.

Palataan tarvittaessa toimikuntamalliin, jos tällainen uusi systeemi ei lähde toimimaan. Mutta eihän sitä tiedä, jos ei kokeile!

Aktiivisin marraskuun alun terveisin

Katja Kuusela
puheenjohtaja

Katja Kuusela

Katja Kuusela

Vaikuttamisen paikkoja

3.8.2017

Yhdistyksemme antoi kesäkuussa lausunnon hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista. Lailla sovitettaisiin yhteen laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista sekä laki kehitysvammaisten erityishuollosta. Lakiuudistusta on tehty usean hallituksen aikana 2000-luvun alusta lähtien.
Kuten lain pykälistä ja yleisperustelusta voidaan todeta, on valmistelu ollut huolellista ja siinä on otettu huomioon YK:n vammaisten ihmisoikeuksia koskeva sopimus, joka tuli voimaan Suomessa vuosi sitten kesällä.
 
"Lakia sovellettaisiin henkilöön, joka tarvitsee pitkäaikaisen vamman tai sairauden aiheuttaman toi-mintarajoitteen johdosta välttämättä ja toistuvasti apua tai tukea suoriutuakseen tavanomaisessa elämässä. Maakunnan olisi järjestettävä laissa tarkoitettuja erityispalveluja, jos vammainen henkilö ei saisi muun lain nojalla etunsa mukaisia, riittäviä ja sopivia palveluja. Lähtökohtana erityispalvelujen järjestämiselle olisi pitkäaikaisen vamman tai sairauden aiheuttamasta toimintarajoitteesta seuraava avun tai tuen tarve. Sen sijaan diagnoosi ei määrittelisi palvelujen saamista. Lakia ei kuitenkaan sovellettaisi henkilöön, jonka avun tai tuen tarve johtuu pääasiassa korkean iän myötä alkaneista, lisääntyneistä tai pahentuneista sairauksista tai vammoista taikka korkeaan ikään liittyvästä rappeutumisesta."
 
Kuten edellä olevasta lainauksesta voimme havaita, sisältyy lakiesitykseen myös problemaattisia kohtia mm. korkean iän tuoma rajaus. Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijoille siis tulee riittämään kovasti töitä, kun he auttavat asiakkaitaan saamaan näkövammaisille ikäihmisille tärkeitä palveluita. Kyse on veteen piirretystä viivasta. Ja kuten aina, lakien soveltaminen koetellaan oikeusteitse. Toinen iso haasteellisuus lakiesityksessä on, että palvelut järjestää maakunta. Maakunta- ja soteuudistus lykkääntyivät ja varmaa tietoa ei ole kellään, että milloin tarvittava koneisto on kasassa.
 
Lakiesitys sisältää kaikki keskeiset nykyisen lain sisältämät palvelut. Lakiesitys sisältää uusia termejä esim. asiakassuunnitelma ja on siellä uusia palvelujen järjestämismuotojakin esim. henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli. Näihin yksityiskohtiin on sitten hyvä tutustua tarkemmin, kunhan laki saadaan jossain vaiheessa voimaan ja käyttöön,
 
Yhdistys seuraa yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja on jäsentensä tukena tiedottamisen ja vertaistuen voimin Pohjois-Pohjanmaalla.
 
Aktiivista syksyä kaikille jäsenille.
 
Poristaan kun tavataan!
 
Katja Kuusela
puheenjohtaja

Itsenäinen näkövammainen

Tammikuu 2017

Mitä itsenäisyys meille näkövammaisille tarkoittaa? Toki se tarkoittaa samaa asiaa kuin muillekin, kun puhutaan esimerkiksi suomen itsenäisyydestä. Olemme itsenäinen kansa, meillä on oma kieli ja kulttuuri. Meillä on omia perinteitä, joita vaalimme ja joita haluamme lastemme jatkavan ja, joita toivomme tänne muualta muuttaneiden arvostavan. 

Kun siirrymme pohtimaan itsenäisyyttä ja itsenäistä elämää henkilötasolla, muuttuu aihe hankalammaksi ja kiemuraisemmaksi. Asia ei olekaan niin päivänselvä enää. Suomessa kansalaisilla on vahvat perusoikeudet ja vammaistenkin oikeuksia on vahvistettu viime vuonna ratifioidulla YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevalla sopimuksella. Paljon apua tarvitseva kansalainen on Suomessa kuitenkin kovasti palvelujärjestelmän armoilla. Täytyy olla sinnikäs, vaativa ja vahva, jotta itsenäisyys toteutuu täysimääräisesti kohdallamme. Paljon pitää asioita tietää ja osata vaatia, jotta voimme toteuttaa sen näköistä elämää jota me kukin haluamme toteuttaa.

Yhdistyksemme tekee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa työtä näkövammaisten ihmisten itsenäisen elämän puolesta yhdessä Näkövammaisten liiton kanssa. Toivomme, että jäsenet ovat aktiivisesti yhteydessä niin meihin luottamushenkilöihin kuin toimihenkilöihimmekin ja kertovat, miten parhaiten voimme näkövammaisten asioita alueellamme eteenpäin tuuppia.

Hyvää Suomen 100-vuotisjuhlavuotta kaikille.

Poristaan kun tavataan!

Katja Kuusela
puheenjohtaja