Toi­min­ta­suun­ni­tel­ma vuo­del­le 2019

1. Kansanterveydellinen vertaistuki-, vaikuttamis- ja ohjausjärjestö

1.1. Yhdistyksen tehtävä
Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry on vuonna 1926 perustettu sosiaali- ja terveysjärjestö, joka on Näkövammaisten liitto ry:n jäsenyhdistys. Toiminta-alueena on Pohjois-Pohjanmaan maakunta. Vuosi 2019 on yhdistyksen 93. toimintavuosi.

Tavoitteemme on sokeiden ja heikkonäköisten yhdenvertaisuuden, hyvinvoinnin sekä toimintaedellytysten ja -taitojen parantaminen. Yhdistys kokoaa näkövammaiset yhteen ja hakee ryhmäytymisestä voimaa eri toimintamuotojen ja sosiaalisen kanssakäymisen kautta. Toiminta mahdollistaa vertaistuen saamisen ja antamisen sekä kehittymisen toimijana mielekkään vapaaehtoistyön avulla. Jäsenet ideoivat oman toimintansa ja vetävät kerhoa tai tapahtumaa sen vertaisohjaajina.

Asiantuntija-, tiedotus-, valvonta- ja vaikuttamistyön avulla tehdään näkyväksi näkövammaisuuteen liittyviä kysymyksiä ja ratkaistaan ongelmia. Näitä ovat oikeuksiin, liikkumiseen sekä tieto- ja viestintätekniikkaan (ICT) liittyvät haasteet.

1.2. Tavoitteet ja toimintamuodot
Toiminta ylläpitää ja parantaa jäsenistön
• osallisuutta ja aktiivisuutta,
• itsenäisyyttä ja elämänhallintaa ja
• omanarvontuntoa ja vaikuttamishalua.

Kaikki toiminta tukee näitä tavoitteita. Vertaistukitoiminta tukee erityisesti osallisuutta ja aktiivisuutta (ks. kappale 2). Vaikuttamis- ja tiedotustyö tukee omanarvontuntoa ja vaikuttamishalua (ks. kappale 3). Ohjaus- ja kurssitoiminta, kuten ICT-ohjaus ja jäsenpalvelut, tukee itsenäisyyttä ja elämänhallintaa (ks. kappale 4). Toimintaa pyörittää vapaaehtoisten ja toimihenkilöiden muodostama organisaatio, jonka keskiössä on tiimityö (ks. kappale 4). Toiminta ei olisi mahdollista ilman yhteistyökumppaneita, tarkkaa taloudenpitoa ja seurantaa (ks. kappaleet 5-6).

1.3. Aktiivitiimin uudet ideat
Vuonna 2019 moni perinteinen toimintamuoto jatkuu mutta muutoksia tapahtuu, koska jäsenistön tarpeet muuttuvat.  Toimintasuunnitelmassa on kerrottu aiempaa enemmän jäsenistön ideoista ja toiveista, joita on koottu Aktiivitiimin työpajoissa. Tämä on yhdistyksen työlista eivätkä kaikki toiveet voi toteutua.

Tapahtumien toteutukseen voi itse vaikuttaa osallistumalla Aktiivitiimin työpajoihin. Tapahtumien tarkempi sisältö ja ajankohta löytyy tapahtumakalenterista ja jäsentiedotteesta.


2. Vertaistukitoiminta

2.1. Toimintapisteet
Yhdistyksellä on koko maakunnan kattavaa toimintaa ja paikallista kerhotoimintaa. Suuralueen toimintaa koordinoi Oulun toimintakeskus Linnankatu 32:ssa. Paikallisilla kerhoilla on omat toimintasuunnitelmansa.  Tuemme kerhojen aktiivisuutta vuosittaisella toiminta-avustuksella sekä toiminta-ideoilla, koulutuksilla ja vierailuilla. Kannustamme pitkämatkalaisia osallistumaan tapahtumiin korvaamalla matkakuluja tapahtumakohtaisesti.
Kerhotoimintaa järjestetään paikallisesti sen mukaan, miten aktiivisia järjestäjiä löytyy alueelta. Viime vuosina aktiivien ikääntyminen on koitunut muutaman kerhon kohtaloksi, mutta rohkaiseviakin esimerkkejä toiminnan elpymisestä on. Uusien aktiivien sekä uusien paikallisten toimintamuotojen löytämiseen on panostettava lähivuosina.

Kerhoja toimii 11 paikkakunnalla: Ii, Kalajoki, Kuusamo, Nivala, Oulainen, Oulu, Pyhäjärvi, Raahe, Reisjärvi, Vaala ja Ylivieska.

2.2. Virkistys ja lomat
Yhdistyksen jäsenille ja heidän läheisilleen on tarjolla vapaa-ajan virkistys- ja kulttuuritoimintaa. Tiedotamme näkövammaisille mm. Sokeain Ystävät ry:n lomista. Yhdistyksemme haki ja sai virkistyslomaviikon Hyvinvointilomat ry:ltä.  Kalajoen loma toteutuu elokuussa ja yhdistys on mukana järjestämässä sen ohjelmaa.

Perinteiseen tapaan käymme Oulu Sinfonian konserteissa ja teatterissa 1-2 kertaa kuussa ja viihdekonsertissa 2 kertaa vuodessa. Tarkoituksena on madaltaa kynnystä tapahtumiin osallistumiseen mm. hankkimalla saattajaliput ennakkoon, kokoamalla ryhmiä ja huomioimalla yksilöllinen paikkatarve varauksissa. Tarvittaessa järjestetään myös kokemusta tukevaa informaatiota, kuten kuvailutulkkausta tai backstage-vierailuja.

Kevät- ja syyskokouksien yhteyteen suunnitellaan oheistapahtuma. Kuvailutulkattu elokuvanäytös järjestetään kerran toimintakauden aikana. Tänä vuonna erityisenä painopisteenä on tukea jäseniä tv-sarjojen ja elokuvien kuvailutulkkauksen käytössä.

Toimintakeskuksessa keskitetään päivä- ja iltatoimintaa keskiviikolle perinteisen, senioreille suunnatun Porinakahavilan seuraksi. Mahdollisia uusia kerhoja ovat kuukausittaiset musa-, visa- ja peli-illat.

Luku- ja kielipiirejä sekä Iiris-radio-, historia- ja näytelmäryhmätoimintaa järjestetään, mikäli sopiva vapaaehtoisvetäjä tai yhteistyökumppani löytyy. Sama pätee toivottuun Sokot ratissa -tempaukseen.

2.3. Liikunta ja luonto
Näkövamma saattaa vähentää liikkumista, mikä lisää terveysriskejä. Rohkaisemme jäseniämme uskaltautumaan ulos ja harrastamaan terveellistä ja kehonhallintaa kehittävää liikuntaa, ulkoilua ja retkeilyä.

OULAKA-tapahtuma kokoaa vuosittain Oulun, Kainuun ja Lapin näkövammaisia vaellusretkelle. Tänä vuonna järjestäjä on Kainuu. Likkojen lenkille on lähdetty jo monena vuonna isolla porukalla.

Maalipallovuoro pyörii viikoittain Oulussa. Jo perinteikkäitä keilailuiltoja järjestämme mahdollisuuksien mukaan. Jooga palautetaan muodossa tai toisessa takaisin toimintaan. Tutustumme pariin uuteen liikuntamuotoon, kuten lavikseen, spinningiin tai ilmajoogaan. Joitakin liikuntalajeja, kuten sokkopingistä, ammuntaa tai puhallustikkaa, voidaan ottaa kesäkuussa järjestettävän Hyvinvointipäivän ohjelmaan.

2.4. Kädentaidot
Kannustamme jäseniämme harrastus- ja virkistysluontoiseen käsitöiden tekemiseen sekä tuemme saavutettujen käsityötaitojen ylläpitämistä ja kehittämistä. Otamme valikoituja käsitöitä myyntiin toimintakeskukseen. Tuemme myyjäistoimintaa eri tapahtumien, kuten Sokeainviikon yhteydessä.

Askartelutoimintaa on toivottu ja taiteellista toimintaa olisi syytä kehittää.

2.5. Työikäisten toiminta
Näkövammaisen opiskelu-, työ- ja perhe-elämässä on omat haasteensa. Työikäisten näkövammaisten Klubi 1863:n Aiheet liikkuvat arjen, opiskelun, työn ja perheen ympärillä. Ryhmässä käy asiantuntijavieraita. Lisäksi kannustamme työikäisiä osallistumaan aktiivisesti Näkövammaisten liiton järjestämiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin.

2.6. Nais- ja miestoiminta
Sukupuolisensitiivinen toiminta antaa mahdollisuuden käsitellä henkilökohtaisia sukupuoleen liittyviä teemoja ja näkövamman haasteita naisten tai miesten kesken.
Järjestämme mahdollisuuksien mukaan mökkiviikonlopun ja illanviettoja, kuten saunomista sekä illallisia. Naisilla on kauneuteen ja muotiin liittyviä teemailtoja ja vierailuja. Miehillä alkaa pyörimään Äijäklubi, jossa kokeillaan esim. miehisenä pidettyä harrastusta ja käydään kerrostalon uima-allasosastolla 1970-luvun tyyliin.

2.7. Retket ja teematapahtumat
Vuosittain järjestetään vaihtuvansisältöisiä retkiä näkövammaisia kiinnostaviin kohteisiin sekä päivä- ja viikonlopputapahtumia. Tutkitaan mahdollisuutta näkövammaisille lapsille ja vanhemmille suunnatun tapahtuman järjestämiseen Pohjois-Suomen alueella.

Perinteisesti olemme osallistuneet NKL:n Kesäpäiville ja Sokeain viikon tapahtumien järjestämiseen marraskuussa. Yhdistyksen hyvinvointipäivä on kesäkuussa vaihtuvalla teemalla. Sinne houkutellaan erityisesti uusia jäseniä.

On myös toivottu retkeä johonkin toiseen alueyhdistykseen.


3. Vaikuttamis- ja tiedotustyö

3.1. Oikeuksienvalvonta
Oikeuksienvalvonnassa keskeisessä roolissa on jäsenistön kuuntelu ja keskustelu: mitkä oikeus-, esteettömyys- ja saavutettavuusasiat askarruttavat? Tieto omista oikeuksista ja yhdenvertaisuudesta nostaa omanarvontuntoa ja madaltaa kynnystä yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja omien oikeuksien puolustamiseen.

Seuraamme ajankohtaisia näkövammaisten näkökulmasta tärkeitä asioita ja reagoimme niihin nopeasti. Kirjoitamme tarvittaessa lausuntoja, vetoomuksia ja esityksiä. Erityisesti seurattavia asioita ovat EU:n saavutettavuusdirektiivin, Soten ja Vammaispalvelulain toteutus sekä vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen heikkeneminen ja sen negatiivinen vaikutus jäsenistön elämänhallintaan.

Oikeuksienvalvonnasta on tehty hallituksen kokouksen vakiopykälä, minkä lisäksi ajankohtaisista asioista keskustellaan myös muissa tiimeissä. Lähivuosien haasteena on se, miten oikeuksienvalvontatyötä voidaan liittää luontevasti erilaisiin tapahtumiin, toimintamuotoihin ja tiedotteisiin.

3.2. Tiedotus ja viestintä
Toiminnasta ja hallituksen päätöksistä tiedotetaan sähköpostilistojen, verkkosivujen ja jäsentiedotteen avulla. Kerran kuussa ilmestyvän jäsentiedotteen löytää yhdistyksen nettisivuilta www.ppnry.net. Kotisivuilta löytyy myös ajantasainen tapahtumakalenteri. Jäsentiedotteen saa sähköpostitse, daisy-äänitteenä, pistekirjoituksella tai NKL:n Tiedonhallintapalvelun postituslistan kautta. Yhdistys on aktiivinen somessa.

Tiedottamista ja viestintää tehdään vapaaehtoisten ja toimihenkilöiden voimin kerhoissa ja tapahtumissa. Se on olennainen osa kaikkea toimintaa: jäsenpalvelua, vaikuttamista ja hallinnon läpinäkyvyyttä.  Jäsenistön lisäksi tiedotus- ja vaikutustyötä tehdään ulkopuolisten sidosryhmien ja päättäjien suuntaan. Kohderyhmiä ovat esimerkiksi yritykset, oppilaitokset ja viranomaiset sekä suuri yleisö esimerkiksi verkossa ja yleisötilaisuuksissa.  Alueelliset yhteyshenkilöt tiedottavat omissa kerhoissaan ja kunnissaan.

Oikeuksienvalvonnassa hankitaan uutta tietoa näkövammaisten oikeuksista, kerrotaan niistä jäsenille ja vaikutetaan ulkopuolisiin yhteisöihin ja julkisvaltaan, jotta ne huomioisivat näkövammaiset paremmin. ICT-ohjaus kertoo näkövammaisille ja heidän läheisilleen tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksista eri tilaisuuksissa.

Vuonna 2019 lisätään yhdistyksen näkyvyyttä ilmoittelemalla paikallislehtien järjestöpalstoilla kerho- ja tapahtumatoiminnasta. Käytetään www.ihimiset.fi-sivustoa hyödyksi tapahtumatiedottamisessa. Lisätään kuvailutulkkausosio jäsentiedotteeseen.


4. Ohjaus- ja kurssitoiminta

4.1. Monenlaista ohjaustoimintaa
Erilaisiin toimintamuotoihin liittyy kursseja ja ohjausta. Eniten ohjaustoimintaa on tieto- ja viestintätekniikassa sekä jäsenpalveluissa.

Käsityö- ja askarteluohjausta pyritään tukemaan ja järjestämään sekä Oulussa että maakunnassa. Suosittuja Marttalan ruokakursseja lanseerataan myös Oulun ulkopuolelle.

Järjestetään pistekirjoituksen jatkokurssi ja ilmaisutaidon kurssi. Aloitetaan uutena ryhmätoimintana pistekirjoituksen lukupiiri, johon sisällytetään myös muuta taktillista harjoittelua, ”hipelöintiä”. Tutkitaan mahdollisuutta järjestää kurssi, jossa opastetaan näkövammaisten läheisiä ja avustajia lähiympäristön kuvailussa.

4.2. Jäsenpalvelut
Jäsenpalvelut ohjaavat jäseniä osallistumaan toimintaan ja vapaaehtoistoimintaan sekä koordinoivat tiedotteiden sisältöä ja koontia. Moniin tapahtumiin ilmoittaudutaan jäsenpalvelun kautta. Jäsenet saavat tietoa jäseneduista sekä neuvontaa ja ohjausta palvelujen piiriin, kuten juttelemaan Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijan kanssa.

Jäsenpalvelua on lisäksi jäsen- ja lehtirekisterin ylläpito sekä pienapuvälineiden esittely ja myynti.

Jäsenpalvelua antavat toimihenkilöt ovat pääsääntöisesti tavattavissa toimistolla maanantaista torstaihin klo 9−15. Yhdistyksen puhelinaika on maanantaista torstaihin klo 12−15.

4.3. ICT-ohjaus
ICT-toiminnan tarkoitus on pitää jäsenistö tietotekniikan kehityksen ja viestinnän digitalisaation kelkassa. Monet laitteet ja palvelut eivät ole tuosta vain saavutettavia vaan tarvitaan apuvälineitä ja käytön ohjausta. Visuaalisuus on hallitsevaa, jos kohta kosketus- ja äänikomentojen yleistymisessä piilee myös mahdollisuus. Osa laitteista, kuten iPhone, ovat itsessään hyvin käytettäviä. Nekin vaativat kuitenkin perehdytystä, asentamista ja päivitystä, mikä voi olla näkövammaiselle hankalaa.

Perinteisiä toimintamuotoja ovat tekninen tuki, tiedottaminen ja kurssitoiminta. Tyypillisiä laitteita ovat älypuhelin, tietokone ja niiden ohjelmistot ja liittymät. Lähivuosina tarjoamme entistä enemmän yksilöohjausta eli kunkin tarvitsemaa apua ja tietoa. Jotta palvelut olisivat kaikille helposti saatavilla, niitä tarjotaan lähi-, etä- ja puhelinyhteydessä sekä tiettyinä yleisinä vastaanottoaikoina ns. ICT-neuvolassa. Teemme myös kotikäyntejä. Kirjastopalvelusta on tullut suosittu vertaistuellinen palvelu.

Uusina avauksina järjestämme valokuvauskurssin sekä ohjausta MovieReading -kuvailutulkkaussovelluksen käyttöön. ICT-neuvolatoimintaa ja kirjastopalvelua on tarkoitus jalkauttaa maakuntaan.

Palveluntuottajille annetaan resurssien mukaan asiantuntija-apua saavutettavien sähköisten palveluiden kehittämisessä. ICT-ohjaus huolehtii myös yhdistyksen tiedotustoiminnan teknisestä puolesta sekä henkilökunnan ICT-tuesta.

ICT-toiminnan puitteissa teemme myös maksusitoumustöitä Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin alueilla. Maksusitoumustyöt eivät ole Stea-rahoitteista toimintaa.


5. Aktiivien ja toimihenkilöiden organisaatio

5.1. Vapaaehtoiset
Vapaaehtoistyötä tekevät sekä jäsenet että ulkopuoliset aktiivit. Näkevät vapaaehtoiset toimivat mm. tilastoinnin tukena, jäsentiedotteen lukijoina ja tapahtumaoppaina. Näkövammaisia vapaaehtoisia ovat kerhojen vertaisohjaajat, jotka toimivat myös kuntayhteyshenkilöinä. Vapaaehtoisia ovat myös yhdistyksen ja Näkövammaisten liiton hallinnon luottamushenkilöt ja toimielimien aktiivit.

Uusien vapaaehtoisten löytämiseen satsataan lähivuosina. Hyvin järjestetty ja tuettu vapaaehtoistoiminta ja selkeät vapaaehtoistehtävät vetävät mukaansa uusia toimijoita, mikä parantaa yhdistyksen toimintaedellytyksiä.

5.2. Tiimit, luottamuselimet ja toimihenkilöt
Aktiivitiimi ideoi ja valmistelee toimintaa. Yhdistyksessä luovuttiin toimikunnista vuosi sitten. Kaikki aktiivit ja luottamushenkilöt koottiin samaan ryhmään yhdessä toimihenkilöiden kanssa. Näin vähät resurssit ovat tehokkaassa käytössä ja mukaan saatiin myös uusia voimia. Foorumi on avoin kaikille jäsenille ja se kokoontuu 4−5 kertaa vuodessa. Organisaation muutos on joustavoittanut toimintaa ja tuonut jäsenistön tarpeet ja toiveet paremmin esiin.

ICT- ja viestintätiimissä käsitellään ajankohtaisia tiedotus- ja tietotekniikka-asioita, kuten laitteiden ylläpitoa, uusia näkövammaisapuvälineitä ja yhdistyksen tiedotuksen käytännön toteutusta.

Yhdistystä hallinnoidaan sääntömääräisesti. Hallitus kokoontuu noin kerran kuussa. Hallituksessa on kuusi jäsentä ja kolme varajäsentä ja johtoryhmässä on kolme jäsentä.

Yhdistyksen toimihenkilöt koordinoivat vapaaehtois-, tiedotus- ja ohjaustoimintaa. Operatiivinen vastuu toiminnan järjestämisestä on toiminnanjohtajalla. Toimintakeskuksessa työskentelevät toiminnanjohtaja Teija Kaikkonen, ICT-kouluttaja Leena Vallo, jäsenpalvelusihteeri Sanna Halonen ja yhdistysemäntä Birgitta Räty-Seppälä.


6. Yhteistyöllä enemmän

6.1. Näkövammaisjärjestöjen välinen yhteistyö
Teemme monipuolista yhteistyötä Näkövammaisten liiton ja koko näkövammaisyhteisön kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyömme on  NKL:n oikeuksienvalvonnan asiantuntija Sinikka Mäntyjärven kanssa, jonka toimisto sijaitsee toimintakeskuksessa.

NKL on suunnitellut yhdenmukaisen esiteilmeen jäsenyhdistyksilleen. Myös yhdistyksen nettisivut on tehty liiton saavutettavalle alustalle. Näkövammaisuudesta tiedotettaessa käytämme liiton tuottamaa esitemateriaalia, videoita ja kampanjamateriaalia.

ICT-toiminta tekee yhteistyötä muiden alueellisten tietotukihankkeiden ja apuvälineitä myöntävien sidosryhmien kanssa. Toimintaa koordinoi NKL:n Tiedonhallintapalvelu. Liitto tukee myös mm. toiminnan arviointia ja kokemuskoulutusta. Alueella on tällä hetkellä kolme kokemustoimijaa, jotka pitävät kokemusluentoja mm. oppilaitoksissa.
Myös Pime Cafe- ja Pimeä illallinen -toimintaa on vedetty kokemuskouluttajien voimin.

NKL:n organisoimilla Järjestöpäivillä kohtaavat toimi- ja/tai luottamushenkilöt ympäri Suomea. ICT-kouluttajatapaaminen pidetään Tampereella apuvälinemessujen yhteydessä. Kuvailutulkkaustoiminnassa tehdään yhteistyötä Kulttuuripalvelujen kanssa.

Vuosittainen NKL:n koordinoima tapahtuma on Sokeain viikko, jonka teemana on tänä vuonna ”Kohtaaminen”. Teema huomioidaan yhdistyksen muissakin tapahtumissa mahdollisuuksien mukaan.

6.2. Muu yhteistyöverkosto
Oikeuksienvalvonnassa tehdään yhteistyötä Oulun vammaisneuvoston ja esteettömyyskoordinaattori Jaana Solasvuon kanssa mm. julkisten rakennusten esteettömyyden suunnittelussa.

Osa liikuntatapahtumistamme järjestetään yhteistyössä kuntien kanssa. Monet kunnat järjestävät näkövammaisille sopivia erityisliikuntavuoroja.

Pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ovat OYS:n Näkökeskus, OAMK, Pohjois-Pohjanmaan Martat ry ja Näkövammaiset käsityöntekijät ry. Muita yhteistyökumppaneita ovat muut kansanterveystyötä tekevät järjestöt, vammaisneuvostot, viranomaiset, museot ja kirjastot. Retkien ja päivätapahtumien järjestämisessä on vaihtuvia yhteistyökumppaneita, kuten seurakunta ja tulevana vuonna mahdollisesti Sokeain Lasten Tuki ry. Erityisesti kerhot tekevät jatkuvaa yhteistyötä seurakuntien kanssa ja myös keskenään.

Lomatoiminnassa yhteistyötä tehdään mm. Hyvinvointilomat ry:n ja Sokeain Ystävät ry:n kanssa. Rahoituksellisestikin tukevia yhteistyökumppaneita ovat kaupungit ja kunnat, Opintokeskus Sivis, Oulun Osuuspankki ja Leijonat, jolta on saatu viime vuosina myös vapaaehtoistyöntekijöitä. Pieni ele -vaalikeräys on eri järjestöjen yhteisponnistus.
Erikoistapahtumiin etsitään mahdollistavia kumppaneita, kuten Sokeat ratissa -tapahtumaan asiasta ja sen saamasta julkisuudesta kiinnostunutta autokoulua.


7. Rahoitus ja arviointi

Yhdistys toimii pitkälti Stea-rahoitteisesti. Vuodelle 2019 on haettu 135 000 euroa avustusta. Myös Näkövammaisten liiton myöntämät avustukset ovat merkittävä tuki yhdistykselle.

Yhdistyksen oman varainhankinnan perustana ovat sijoitustuotot ja vuokratulot. Pienimuotoisempaa tai satunnaisempaa tuloa saadaan vapaaehtoisista jäsenmaksuista, kannatusjäsenmaksuista, arpajaisista sekä kaupunkien, järjestöjen ja yritysten avustuksista.

Yhdistys omistaa Linnankadun liikehuoneiston lisäksi kaksi sijoitusasuntoa Tuirassa Merikoskenkadulla ja Koskitiellä.

Toimintakeskuksen liikehuoneistoon tehdään kesällä 2019 iv-remontti, jonka tarkoituksena on parantaa sisäilman laatua. Hanke kilpailutetaan hyvissä ajoin ja sille haetaan Stea:n investointiavustusta toukokuussa. Vaikka remontti on aikataulutettu hiljaisempaan kesäaikaan, tulee sen mahdollisiin seurauksiin toiminnalle varautua.

7.1. Talouden ja toiminnan arviointi ja koulutus
Taloutta pidetään järjestelmällisesti, kontrolloidusti ja läpinäkyvästi. Yhdistyksessä on käytössä talous- ja sijoitussääntö. Hallituksen kokousten vakiopykälänä on omaisuudenhoito ja talous kassavirtalaskelmineen. Talous- ja palkkahallinto on ulkoistettu. Kaikki kuitit tarkistetaan moninkertaisesti myös vapaaehtoisvoimin.

Toiminnan osallistujat tilastoidaan Stea:n ohjeiden mukaan. Vapaaehtoisia koulutetaan ja neuvotaan arvioinnin tekemisessä, koska se on monille näkövammaisille ja ikääntyneille aktiiveille haastavaa.

Seuranta- ja arviointitoimien perusteella voidaan organisaatiota muuttaa ja kouluttaa.  Osallistujamäärien lisäksi pyritään keräämään myös toiminnan kehittämisen kannalta kiinnostavaa tietoa ja palautetta. Vuonna 2017 tehdyssä kyselyssä vapaaehtoiset toivoivat selkeämpää työnjakoa toimihenkilöiden ja vapaaehtoisten välille, lisää vapaaehtoisia toimintaan ja heille koulutusta sekä ohjausta toiminnan toteuttamiseen.

Tarjoamme henkilökunnalle mahdollisuuksia jatkuvaan itsearviointiin ja kouluttautumiseen esim. osallistumalla vuosittain ainakin yhteen valtakunnalliseen koulutustapahtumaan, eri työntekijäryhmien työkokouksiin ja neuvottelupäiville. Työntekijöitä kannustetaan osallistumaan oman erityisalansa täydennyskoulutuksiin. Tuemme toimihenkilöiden keskinäistä virkistäytymistä ja mahdollista työnohjausta.