Vuo­si­ker­to­mus 2018

POHJOIS-POHJANMAAN NÄKÖVAMMAISET RY

VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2018

1.  YLEISTÄ
   
Vuosi 2018 oli Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry:n 93. toimintavuosi.
Yhdistyksen tarkoituksena on valvoa ja ajaa toiminta-alueensa näkövammaisten oikeuksia, toimia asiantuntijana näkövammaisuutta koskevissa kysymyksissä ja tuottaa näkövammaisten tarvitsemia palveluja heidän toimintaedellytystensä, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon sekä osallisuuden parantamiseksi. Vertaistuki on yhdistyksen toiminnan tukipilari.

Yhdistyksen toiminnan tavoitteet on jaoteltu seuraavasti:
1. Vertaistuella osallisuutta
2. Tietotuella (ICT) itsenäisyyttä
3. Vapaaehtoistoiminnalla aktiivisuutta
4. Jäsenpalveluilla osallisuutta
5. Asiantuntijuudella vaikuttavuutta
6. Talouden turvaamisella vakautta

2.  JÄSENISTÖ

 Yhdistyksen jäsenet ovat toiminta-alueella asuvia henkilöitä, joilla on näkövammasta olennaista haittaa jokapäiväisessä elämässä. Kannatusjäsenet ovat henkilöitä, jotka haluavat tukea yhdistyksen toimintaa. Uudet jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksessä oli jäseniä kertomusvuoden lopussa 574. Yhdistykseen liittyi
 21 jäsentä. Kuoleman kautta poistui 25 jäsentä. Toisesta yhdistyksestä siirtyneitä oli yksi ja yhdistyksestä erosi yksi jäsen.

3.  TOIMINTA

Yhdistyksen järjestämät kerhot, retket, kurssit, leirit ja vapaa-ajantapahtumat edistävät jäsenten osallisuutta ja ehkäisevät syrjäytymistä. Yhdistyksen toiminta ja siihen osallistuminen tukee monen näkövammaisen kohdalla kuntoutumista. Toimintaan osallistuminen ja sen antama vertaistuki kannustaa näkövammaisia eteenpäin, kohti omannäköistä elämää. Yhdistyksen toimintaan osallistui kertomusvuonna 413 henkilöä.

Yhdistyksen toiminnasta vastaavat hallitus, aktiivitiimi, ICT- ja viestintätiimi, alueelliset yhteyshenkilöt ja toimihenkilöt. Ilman toimihenkilöiden ja vapaaehtoisten tiivistä yhteistyötä olisi mahdotonta toteuttaa näin laajaa ja laadukasta toimintaa. Toimihenkilöt palvelevat yhdistyksen jäseniä sekä toimintakeskuksessa että vierailujen yhteydessä esimerkiksi kerhoissa.

Yhdistyksen toimintakeskus Linnankadulla on tarjonnut toiminnalle matalan kynnyksen puitteet. Jäsenpalvelujen lisäksi tarjolla on ollut tietotekniikkatukea ja -ohjausta sekä muuta neuvontaa.  Toimintakeskuksessa on ollut mahdollisuus tutustua pienapuvälineisiin ja näkövammaisten tekemiin käsitöihin.

Toimintakeskus on ollut avoinna maanantaista torstaihin kello 9.00 − 15.00. Puhelinpalvelua on jäsenasioissa saanut maanantaista torstaihin kello 12.00 − 15.00.
Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntija työskentelee samoissa tiloissa, mikä tukee yhdistyksen toimintaa ja mahdollistaa jäsenistölle joustavan asioiden hoitamisen.

Aktiivitiimi on jäsenten ja toimihenkilöiden yhteinen ideointi- ja suunnittelufoorumi. Toimintaan voi osallistua kertaluontoisesti tai olla mukana tiiviimmin. Vuoden aikana toteutettiin toiminnan suunnittelun ja arvioinnin lisäksi oikeuksien valvontaan liittyvä ilta, jossa tutustuttiin uusiin esteettömyysvaatimuksiin sekä järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen maakunta- ja soteuudistuksen tuoksinassa. Aktiivitiimi kokoontui viisi kertaa.

Vaikka Aktiivitiimissä mukana olleet antoivat toimintamallista hyvää palautetta.  On toiminnasta tiedotettava voimakkaammin ja kutsuttava mukaan myös kunnissa toimivat yhteyshenkilöt, jotta toimintamuodon ajatus toteutuu paremmin.

3.1  Vapaaehtoistoiminta

Luottamushenkilötoiminta sekä Aktiivitiimin ja ICT- ja viestintätiimin työskentely ovat yhdistyksen vapaaehtoistoimintana toteutettavaa perustoimintaa. Lisäksi kymmenen alueellista yhteyshenkilöä toimii (liite 1) kerhotoiminnan moottoreina.

Kerhotoiminnan lisäksi vapaaehtoiset yhdistyksen jäsenet ohjaavat ja koordinoivat käsityö-, virkistys- ja vertaistukiryhmätoimintaa.

Jäsentiedote luetaan äänitteeksi ja toimitetaan Daisy-muotoon täysin vapaaehtoisten toimesta. Vapaaehtoisia on ollut mukana järjestämässä eri tapahtumia ja tilaisuuksia. Vapaaehtoistoiminnassa on mukana niin näkövammaisia kuin näkeviäkin.

Aktiivitiimi on toiminut yhteisenä viestintäkanavana. Alueellisille yhteyshenkilöille järjestettiin yksi koulutus- ja virkistyspäivä syyskokouksen yhteydessä.

3.2 Oikeuksien valvonta ja vaikuttamistyö
 
Näkövammaisille palveluiden toimivuus on edellytys itsenäisen elämän toteutumiselle. Oulussa vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden toimivuus romahti heinäkuisen uuden taksilain voimaantullessa, kun Oulun kaupunki kilpailutti kuljetuspalveluiden palveluntuottajat. Yhdistys teki vetoomuksen palvelun palauttamiseksi entiselle tasolle. Vetoomukseen ei saatu vastausta. Vaikuttamistyötä tehtiin myös voimakkaasti vammaisneuvoston kautta. Yhdistyksen jäseniä osallistui uusien kuljettajien kouluttamiseen ja monet jäsenet laittoivat aktiivisesti palautetta kaupungille.

Puheenjohtajisto osallistui Oulun kaupungin sähköisten palveluiden kehittämiseen ODA-hankkeen osahankkeessa. Yhdistykseltä on pyydetty apua esteettömän ympäristön suunnitteluun ja pyyntöihin on vastattu resurssien mukaan. Lisäksi yhdistyksen alueella on toiminut kolme NKL:n kokemustoimijaa, jotka ovat omalla toiminnallaan vieneet esim. sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tietoa näkövammaisten arjesta. Pimé Café järjestettiin Kumppanuuskeskuksen terveystapahtuma Sykäyksen yhteydessä. Pimé Café on näkeville vaikuttava kokemus, siitä, miltä tuntuu kun näköaisti puuttuu.

Hallitus päätti ottaa oikeuksien valvonnan vakiopykäläksi hallituksen asialistalle ja NKL:n oikeuksienvalvonnan asiantuntija vierailee aika ajoin kokouksissa tuomassa ajankohtaisia asioita tiedoksi ja keskusteluun.

3.3 Kerhot

Yhdistyksen alueella on toiminut 11 paikallista kerhoa (Liite 2.). Ne ovat kokoontuneet säännöllisesti ja järjestäneet itsenäisesti toimintaa. Kerhot tekevät runsaasti yhteistyötä paikalisten toimijoiden kanssa. Yhdistys on tukenut paikallisia kerhoja toiminta-avustuksella ja kannustanut niitä omaan varainhankintaan.

Yhdistyksen toimi- ja luottamushenkilöt ovat vierailleet paikalliskerhoissa. Vierailuilla esiteltiin yhdistyksen toimintaa ja apuvälineitä, joita oli myös mahdollisuus ostaa. Lisäksi tiedotettiin tietotekniikkapalvelun tarjoamista koulutuksista ja muista palveluista.


3.4 Virkistys

Oulu Sinfonian konserteissa käytiin vanhaan tapaan noin kerran kuussa. Kävijöitä riitti mukavasti myös Oulun kaupunginteatterin näytelmiin. Ohjelmisto oli todella runsas antinen, saimme nauttia niin baletista kuin musikaalistakin.

Kesäkuussa NKL juhli 90-vuotis syntymäpäiviään Kuopiossa Kesäpäivien yhteydessä. Pohjois-Pohjanmaalta lähdimme matkaan yli 50 ihmisen voimin, bussilla. Majoituimme Kallaveden rannalla Scandic hotellissa. Ilmat suosivat meitä koko viikonlopun, saimme nauttia Kallavesi risteilystä, kalakukosta ja muista Savon herkuista myös Ismo Apellin ohjaamasta Pertti -näytelmästä saimme kuulla pätkiä maittavan illallisen lomassa. Koko viikonloppu oli täynnä mukavaa ohjelmaa ja yhdessäoloa.

Marttalan ruokakursseja järjestettiin edelleen yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan Martat ry:n kanssa.

Toteutimme pistekirjoituksen peruskurssin pisteohjaaja Susanna Hannun ohjaamana.  Kurssista poiki ajatus omasta kuukausittain Oulussa kokoontuvasta pisteryhmästä.

Yhteistyötä on tehty Opintokeskus Siviksen ja Oulun kaupungin eri tahojen kanssa.

3.5 Liikunta

Keilailuun pääsimme tutustumaan sekä Oulussa että maakunnissa useamman kerran vuoden aikana.

Ou-La-Ka tapahtuma järjestettiin 31.8.-2.9.2018 Äkäslompolon kauniissa maisemissa. Viikonlopun aikana patikoimme pitkän ja haastavan reitin. Ilmat suosivat reippaita ulkoilijoita todella ja Lappi näytti parhaat puolensa. Tapahtumassa oli kolmisenkymmentä osallistujaa ympäri Pohjois-Suomea. Tapahtuman järjestelyistä vastasi tällä kertaa Lapin Näkövammaiset ry.

3.6 Käsityö

Yhdistyksen käsityövastaavana toimii Airi Virkkala. Hänen johdollaan kokoonnuimme kahdeksan kertaa Linnankadun toimintakeskuksessa käsityöiltapäivän merkeissä. Iltapäivien saatoissa on valmistunut mm mitä upeampia huiveja, huovutettuja tuotteita, makramee- sekä rottinkitöitä.
 Airi ohjasi myös paikalliskerhoissa käsityökursseja.

Yhteistyössä Näkövammaisten käsityöntekijöiden kanssa, yhdistyksemme järjesti kaksi erillistä, kahden päivän, käsityötapahtumaa maakunnissa. Näissä on valmistettu betoni- ja huovutustöitä.

Sokeainviikolla yhdistyksemme käsityöntekijät olivat myymässä tuotteitaan Zeppeliinin keskustorilla.

3.7 Sukupuolisensitiivinen toiminta

Tammikuussa saimme tutustua Evelacen tuotteisiin Linnankadun toimintakeskuksessa. Kesäkuussa kävimme ihailemassa kevään ja kesän muotia Oulun Voglian myymälässä, jossa tällä kertaa oli esillä myös Specsavers ja kesän aurinkolasitrendit. Elokuussa osallistuimme Likkojen Lenkkiin, valittavana oli kaksi eri reittiä, jonka jälkeen saimme nauttia Suvi Teräsniskan upeista tulkinnoista. Jokaisessa tapahtumassa oli parisen kymmentä osallistujaa.

Miesten toimintaan ei toimintavuonna näyttänyt olevan kiinnostusta kyselyistä huolimatta.

3.8  Työikäisten toiminta

Klubi 1863 kokoontui kahdeksan kertaa. Teemoina olivat mm. näkövammaisten sosiaaliturva ja itsenäinen liikkuminen. Kerran kävimme Marttalassa kokkailemassa. Näiden lisäksi kävimme heinäkuussa piknikillä Hollihaan puistossa. Pidimme yhteyttä WatsApp -ryhmän kautta, eniten puhutti kuljetuspalveluiden toimimattomuus Oulussa.  Klubi koettiin tärkeänä vertaistuen muotona näkövammaisille työikäisille. Toimintaa koordinoi Katja Kuusela.

3.9 ICT-palvelut ja viestintä

ICT- ja viestintätiimin tehtävänä on tukea ja kehittää yhdistyksen pitkän linjan ICT-palvelua (tietotuki) sekä virkistää yhdistyksen sisäistä ja ulkoista viestintää. Tiimiin vuonna 2018 kuuluivat Katja Kuusela Puheenjohtajana, Lasse Jalonen, Asko Räsänen, Ari Varila, Leena Vallo ICT-kouluttaja sekä jäsenpalvelusihteeri Sanna Halonen. Toimikunta kokoontui kolme kertaa.

Tiimi ideoi ICT-kouluttajan kanssa uusia matalan kynnyksen palveluita, jotta mahdollisimman moni näkövammainen pysyisi mukana digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

Matalan kynnyksen ICT-palvelut

ICT-palvelut tuotti tietoteknisten apuvälineiden käyttöön liittyviä koulutus- ja muita matalan kynnyksen palveluja STEA:n avustuksen turvin. Yhteistyötä tehtiin Näkövammaisten liiton ja sairaanhoitopiirien kanssa.
 
Yhdistyksen tiloissa järjestettiin neljä pienryhmäohjauspäivää. Lisäksi ohjausta järjestettiin muilla paikkakunnilla yhteensä kolmena päivänä.

ICT-neuvola järjestettiin 19 kertaa. Neuvola on henkilökohtaista ohjausta asiakkaan tarvitseman laitteen tai ohjelman käyttöön, joka kestää noin kaksi tuntia kerrallaan.

Matalan kynnyksen toimintaa (kerhovierailut, tietotukipäivystys) järjestettiin 5 kertaa. Lisäksi yhdistyksen toimistolla oli 11 kertaa kirjastopäivä, jossa avustettiin kirjojen hankkimisessa asiakkaalle.

Asiakkaille annettiin huoltopalveluja joko kotona tai toimistolla yhteensä 28
kertaa. Tietokoneita huollettiin etäohjauksen avulla noin 60 kertaa. Puhelimitse annettiin neuvoja tai huoltopalveluja vuoden aikana useita satoja kertoja. Lisäksi esiteltiin apuvälineitä kirjastoissa sekä vanhustenviikon tapahtumissa.

Maksusitoumuspalveluna toteutettu ICT-palvelu

Apuvälinesuosituksia uusiin ohjelmistopäivityksiin tehtiin suullisesti kymmeniä.

Kelan, sairaanhoitopiirien tai vakuutusyhtiön kustannuksella tehtiin 10 apuvälinekartoitusta ja asiakkaan kotona, koululla, työpaikalla tai yhdistyksen toimintakeskuksessa tapahtuvia koulutus- ja asennuspäiviä kertyi 51.

ICT-kouluttaja Leena Vallo osallistui Helsingissä Jaws -ruudunlukuohjelmakoulutukseen ja Rovaniemellä alueellisten tietotukihankkeiden IT-päiville. Lisäksi hän osallistui neljän päivän pistekirjoituskurssiin. IT-kouluttajien kesken järjestettiin myös verkkopalavereita.

Leena koulutti Osuuspankin sovelluskehittäjiä NVDA -ruudunlukuohjelman käyttöön sekä antoi oppitunnin Toimeksi-hankkeen työntekijöille saavutettavuudesta. Hän osallistui myös Verkkopalvelujen saavutettavuusseminaariin sekä Käytännön tietosuojaa etäkoulutukseen.
Yhdistys jatkoi yhteistyötä eri rahalaitosten kanssa mobiili- ja verkkosivupalvelujen esteettömyyden edistämiseksi.

Viestintä

Yhdistys julkaisi 11 jäsentiedotetta äänitteenä daisy-muodossa, sähköpostitse, nettisivuilla ja pistetulosteina.
 Jäsenille ja suurelle yleisölle yhdistys tiedotti tapahtumista ja
toiminnastaan myös omilla internetsivuilla (www.ppnry.net) sekä Facebook-sivuilla (facebook.com/ppnry).

4. YHTEISTYÖ

4.1  Edustukset

Näkövammaisten liitto ry:n (NKL) toimielimissä yhdistyksestä on
ollut edustus seuraavasti:
- Katja Kuusela liittovaltuuston varsinainen jäsen
 - Ari Varila, liittovaltuuston varsinainen jäsen.
 - Jarkko Lauri liittovaltuuston 1. varajäsen
 - Riku Syrjälä liittovaltuuston 2. varajäsen
 - Lasse Jalonen liiton hallituksen varapuheenjohtaja

Useat yhdistyksen jäsenet ovat toimineet asuinkuntansa
vammais- ja/tai vanhusneuvoston jäseninä sekä erilaisissa tehtävissä muissa näkövammaisorganisaatioissa.

4.2  Alueellinen yhteistyö

Yhdistyksen alueella on toiminut 10 alueellista yhteyshenkilöä (Liite1.), joiden tehtävänä on ollut pitää yhteyttä alueensa näkövammaisiin ja tiedottaa ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Yhteyshenkilöt ovat tärkeitä linkkejä yhdistyksen ja kuntien päättäjien välillä. Yhteyshenkilöt tekevät korvaamattoman tärkeää vapaaehtoistyötä omalla alueellaan ja tuovat yhdistystä ja sen toimintaa näkyviin maakunnissa.

Seurakuntien kanssa on järjestetty retkiä ja leirejä näkövammaisille ja heidän läheisilleen Oulussa ja maakunnassa. Osa maakunnan kerhoista kokoontuu paikallisten seurakuntien tiloissa.

4.3  Asiantuntijayhteistyö

Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan alueella työskenteli Sinikka Mäntyjärvi.

OYS:n Näkökeskuksen kanssa yhteistyö on jatkunut erinomaisena. Suurin osa yhdistykseen saapuvista jäsenhakemuksista tulee Näkökeskuksen
kautta. Yhdistyksen toimintaa on esitelty Näkökeskuksen järjestämillä sopeutumisvalmennuskursseilla.

Toimihenkilöistä Teija Kaikkonen ja Jäsenpalvelusihteeri Sanna Halonen osallistuivat Pohjois-Suomen näkövammaistyöntekijöiden verkostopäiville Kalajoella.

4.4  Järjestöjen välinen yhteistyö

Yhteistyötä on tehty Kainuun- ja Lapin alueyhdistysten kanssa. Yhdistyksen edustajia on osallistunut sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteisiin tapahtumiin Oulussa. Yhdistyksen kerhoissa on käynyt vierailijoita alueen muista yhdistyksistä.

Yhteistyötä on tehty myös Oulun Osuuspankin ja Leo Club Oulu/Kempeleen kanssa, näiltä tahoilta on ollut vapaaehtoisia eri tapahtumissamme.

5. HALLINTO

Vuonna 2018 järjestettiin kaksi sääntömääräistä yleiskokousta: kevätkokous 3.5. ja syyskokous 17.11. Kevätkokous pidettiin Liminganlahden Luontokeskuksessa ja syyskokous Oulun Teatterilla. Kevätkokouksessa paikalla oli 59 ja syyskokouksessa 39 henkilöä.

Yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut Katja Kuusela Oulusta ja varapuheenjohtajana Lasse Jalonen Oulusta. Hallituksen muina jäseninä ovat toimineet Katja Koponen, Jarkko Lauri ja Riku Syrjälä Oulusta sekä Airi Virkkala Ylivieskasta ja Ari Varila Muhokselta. Varajäseninä olivat Lasse Hyvärinen Oulusta, Juha Haajo Reisjärveltä ja Seppo Kalaoja Kestilästä.

Hallitus kokousti kertomusvuoden aikana 13 kertaa ja pöytäkirjan pykäliä kertyi 188. 
Johtoryhmään kuuluivat puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi toiminnanjohtaja sekä hallituksen jäsen Jarkko Lauri. Johtoryhmä kokoontui neljä kertaa.
Jarkko Lauri on lisäksi vetänyt LVI-työryhmää ja toiminut vastuuhenkilönä toimiston ilmanvaihtoremontin suunnittelussa. Projektin johtajana on toiminut rakennusinsinööri Timo Korhonen Propra Oy:stä.

Yhdistyksen toimihenkilöinä työskentelivät, toiminnanjohtaja Teija Kaikkonen, yhdistysemäntä Birgitta Räty-Seppälä, jäsenpalvelusihteeri Sanna Halonen ja ICT-kouluttaja Leena Vallo.

Yhdistyksen kirjanpitoa hoiti Y-Tili Oy. Syyskokouksessa valittiin uudet tilintarkastajat: tilintarkastajaksi Soili Raive-Annanolli (HT) ja varatilintarkastajaksi Outi Kirvesoja (KHT).

6. TOIMINNAN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

Vuonna 2018 yhdistyksen toiminnan arvioinnissa ja seurannassa on käytetty arviointi- ja tilastointilomakkeita, joilla seurataan toimintaa ja toiminnan vaikutuksia. Tilastointitietoja on otettu huomioon laadittaessa AK-hakemusta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:lle.

7. TALOUS

Tilikauden 2018 tuloslaskelma osoittaa alijäämää n. -1 900 euroa (ylijäämää n. 13
 400 euroa vuonna 2017). Varsinaisen toiminnan tuotot olivat n. 190 800 euroa (n. 190 200 euroa).
Henkilöstökulut olivat n. 128 600 euroa (115 000 euroa).
Varainhankinta tuotti katetta n. 3 600 euroa (4 200 euroa).
Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot olivat n. 17 400 euroa (18 600 euroa). Sijoitustoiminnan kulut olivat n. 3 700 euroa (4 200 euroa). 
Näkövammaisten liitto myönsi avustusta n. 16 800 euroa (n. 13 900 euroa).
Yhdistyksen taseen loppusumma on n. 601 400 euroa (600 600 euroa).


POHJOIS-POHJANMAAN NÄKÖVAMMAISET RY
HALLITUS
 
Liite 1.
POHJOIS-POHJANMAAN NÄKÖVAMMAISET RY:N YHTEYSHENKILÖT VUONNA 2018

Ii   Jorma Lauri
Kalajoki  Else Suni
Kuusamo  Nanni Aikio
Nivala  Leena Arvola
Oulainen  Tarmo Hämäläinen
Pyhäjärvi  Rainer Kyyrönen
Raahe  Marja-Leena Hiltunen
Reisjärvi Juha Haajo
Vaala  Aune Sallila
Ylivieska  Pirkko Malm

Liite 2.
POHJOIS-POHJANMAAN NÄKÖVAMMAISET RY:N PAIKALLISKERHOT VUONNA
2018

Iin kerho
Kalajoen kerho
Kuusamon kerho
Nivalan kerho
Oulaisten kerho
Oulun kerho
Pyhäjärven kerho
Raahen kerho
Reisjärven kerho
Vaalan kerho
Ylivieskan kerho