Oi­keuk­sien­val­von­tayk­sik­kö

Oikeuksienvalvonnan kuukausitiedote helmikuu 2019

Taksimatkoista ja Kelakyydeistä

Laatinut Tapio Tiilikainen.

Erityistä huomattavaa ns. normaalitaksin käyttäjille.
Taksien hinnoittelun vapauduttua eri taksit voivat periä eri hintoja samanlaisille matkoille, hinnat voivat vaihdella myös ajankohdan mukaan. Ikäviä yllätyksiä välttääkseen kannattaa tarkistaa matkan hinta ennen matkaa joko tilauksen yhteydessä tai tolpalta otettaessa ennen matkan alkua. Esimerkkinä vuodenvaihteessa Joensuussa keskussairaalan pääovelta otettu alle kahden kilometrin taksikyyti maksoi asiakkaalle 60€. Jos taksimatkan hinta ylittää tai sen arvioidaan ylittävän 100 euroa, taksin on sovittava hinnasta matkustajan kanssa nimenomaisesti.
Taksien hinnoitellun vapautuksella ei ole vaikutusta vaikeavammaisten kuljetuspalvelun matkojen omavastuisiin.

Kelakyydeistä

Kela korvaa sairauden vuoksi terveydenhuoltoon tehtyjen matkojen kuluja. Taksin käyttöä korvataan, kun terveydenhuolto antaa oikeuden taksimatkaan. Taksi tilataan alueellisesta tilausnumerosta edeltävänä päivänä viimeistään klo 14.00, myös äkilliset terveydenhuollon matkat tilataan samasta numerosta. Yhdensuuntaisen matkan omavastuu on enintään 25 euroa. Jos tilaat taksin muulla tavoin, Kela ei korvaa matkaasi.

Kela-taksikyydin hinta ei ole aina 25€
Lyhyemmilläkin terveydenhuollon matkoilla kannattaa useimmiten käyttää kelataksia tavallisen taksin sijasta.
Kelataksien omavastuu on maksimissaan 25€/yhdesuuntainen matka. Mikäli matkan hinta on alle 25 €, maksetaan omavastuuna kuljettajalle vain tämä alemman hinnan mukaisen maksu eli Kelataksi ei suinkaan aina maksa sitä 25€. Pienikin omavastuu kerryttää matkakattoa joten kannattaa miettiä lyhyilläkin terveydenhuoltoon suuntautuvilla taksimatkoilla kelataksin käyttöä. Matkakatto on kalenterivuodessa 300€ jonka täyttyessä matka ovat ilmaisia. Omavastuu täyttyy kuudella täyden omavastuun edestakaisella matkalla.   

Vuosiomavastuu eli matkakatto
Jos maksamasi matkakustannukset ylittävät kalenterivuoden aikana 300 euroa, et maksa loppuvuoden matkoistasi mitään. Matkakattoon lasketaan mukaan yksittäisten matkojen omavastuut ja niitä pienemmät kustannukset. Jos teet matkan omalla autolla, korvaus 0,20 e/km, tai julkisilla kulkuvälineillä, muista hakea korvausta myös omavastuuta pienemmistä matkakustannuksista. Korvaus pitää hakea 6 kuukauden kuluessa matkan tekemisestä.

Vuosiomavastuukortti taksi- tai ambulanssimatkaa varten
Kela seuraa vuosiomavastuun täyttymistä. Kun se on täyttynyt, saat postitse vuosiomavastuukortin, vaikket olisikaan matkustanut taksilla tai ambulanssilla.  Jos sinulla on oikeus Kelan korvaamaan taksimatkaan tai joudut tekemään matkan ambulanssilla, et maksa matkastasi mitään, kun näytät kortin kuljettajalle. Vuosiomavastuun täyttymisenkin jälkeen tarvitset todistuksen terveydenhuollosta siitä, että sinulla on oikeus käyttää taksia.
Kelataksi on aina tilattava alueellisesta tilausnumerosta jotka ovat:
Pohjois-Pohjanmaalla 0800 93 150
Kainuussa 0800 93 153

Ikäihmisten asema Suomen lainsäädännössä

Suomessa arvioidaan olevan  55 000 näkövammaista (näöntarkkuus alle 0.3), joista peräti 45 000 on 65-vuotta täyttäneitä. Näköongelmaisia, eli näkö on heikentynyt, mutta ei vielä näkövammaisuuden tasolle (näöntarkkuus 0.5-0.32) on tutkimuksen mukaan noin 173 000. Tähän ryhmään kuuluu moni ikäihminen. Näkökyvyllä on selvityksen mukaan myös selkeä yhteys elämänlaatuun, varsinkin näöntarkkuuden heiketessä alle 0.5. Silloin joutuu luopumaan esimerkiksi ajokortista. Elämänlaatua heikentävät erityisesti vaikeudet huolehtia itsestä ja arjessa pärjääminen. Ongelmat alkavat jo paljon ennen kuin varsinainen  näkövammaisuuden kriteeri täyttyy. On tärkeää, että näkökyvyn huonontumiseen reagoidaan ajoissa, jolloin ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut ja parhaan hoidon näkemisen turvaamiseksi.

Vammaispalvelulakia erityislakina sovelletaan ikäihmisten palveluissa, jos henkilö on siihen vammaispalvelulain mukaan oikeutettu. Määritelmä vaihtelee riippuen siitä, mistä palvelusta on kyse. Kuljetuspalvelut myönnetään hieman eri perusteella kuin esimerkiksi henkilökohtainen apu. Subjektiivia oikeuksia, jotka kunnan on järjestettävä silloin kun perusteet täyttyvät, ovat kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu, päivätoiminta, palveluasuminen, korvaus asunnon muutostyöstä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset (VPL 8.2 ja 9.2 §). Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat esimerkiksi erilaiset nostolaitteet ja hälytysjärjestelmät. Myös vamman vuoksi tarvittava tulkkauspalvelu on asiakkaalle subjektiivinen oikeus. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut järjestää Kela.

Jos eri lakien soveltamisessa ilmenee tulkintaongelmia, asiat on aina ratkaistava asiakkaan edun mukaisesti. Asiakkaan etu määritellään tarkemmin sosiaalihuoltolaissa (SHL 4 §).

Perustuslaissa perusoikeudet koskevat samalla tavoin kaikkia Suomen kansalaisia. Erityisesti vanhuksia koskevia perusoikeusnormeja ei perustuslaissa ole, mutta vanhukset heikkojen erityisryhmään kuuluvana on mainittu esimerkiksi ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa koskevan perustuslain 19.1 §:n esitöissä. Yhdenvertaisuutta ja syrjinnän kieltoa koskevassa PL 6 §:ssä puolestaan mainitaan ikä kiellettynä syrjintäperusteena. Tämän lisäksi tärkeiksi perusoikeuksiksi nousevat perustuslain 7 §.n oikeus elämään ja henkilökohtaiseen vapauteen sekä koskemattomuuteen ja turvallisuuteen, 9 §:n liikkumisvapaus, 10 §:n yksityiselämän suoja sekä 19.3 §:n säännös julkisen vallan velvollisuudesta turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistää väestön terveyttä. Vanhusten perusoikeuksissa kysymys on siten läheisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvistä asioista.

Vanhuspalvelulaki astui voimaan heinäkuussa 2013. Vanhuspalvelulain tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia sekä parantaa sen mahdollisuutta  osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa. Lisäksi tarkoituksena on parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vahvistaa hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan (HE 160/2012). Vanhuspalvelulaissa ei kuitenkaan säädetä uusista palveluista. Kunnan järjestämisvelvollisuus määräytyy pääosin muun voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Siten terveyspalvelut ja niiden sisältö määräytyvät pääosin terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisesti, ja sosiaalipalveluista ja niiden sisällöstä säädetään sosiaalihuoltolaissa  ja sosiaalihuollon erityislaeissa. Vanhuspalvelulaki voidaan todeta menettely- ja laadunvarmistamislaiksi.

Lähteet:
Anna Mäki-Petäjä-Leinonen ja Anja Karvonen -Kälkäjä, Vanhuusoikeuden perusteet 2017
Arajärvi Pentti, vanhuspalvelulaki - mitä ja miksi? Teoksessa Mäki-Petäjä-Leinonen Anna - Nieminen Liisa. Vanhuus ja oikeus 2014
Näkövammarekisterin vuosikirja 2017, Matti Ojamo
Päivi Nerg, Valtiovarainministeriö, hallintopolitiikan alivaltiosihteeri, maakunta- ja soteuudistuksen projektijohtaja 21.8.2018 (SOSTE-tilaisuus).
Selvitys 27.8.2018, Heikentynyt näkökyky alentaa elämänlaatua ja tuo miljardiluokan kustannukset (Bayer/Tampereen yliopisto (Hannu uusitalo)/THL), https://www.bayer.fi/uutiset/tiedotteet/heikentynyt.php