Oi­keuk­sien­val­von­tayk­sik­kö

Maaliskuun tiedote: Omainen henkilökohtaisena avustajana

laatinut Niina Pekkala


Usein pohditaan, voiko omainen toimia vammaispalvelulain mukaisena henkilökohtaisena avustajana. Vammaispalvelulain 8 d §:n mukaan henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Kyseisellä 1.9.2009 voimaan tulleella säännöksellä henkilökohtaisen avustajan tulee olla pääsääntöisesti perheen ulkopuolinen henkilö. Erityisen painava syy palkata omainen tai muu läheinen henkilö voi olla vammaispalvelulain esitöiden mukaan esimerkiksi äkillinen avuntarve tai perheen ulkopuolisen avustajan löytymisvaikeudet.

Vammaan tai sairauteen liittyvät erityiset syyt voivat niin ikään johtaa siihen, että on vaikeavammaisen henkilön edun mukaista, jos omainen tai muu läheinen henkilö toimii avustajana. Tällaisia tilanteita voi syntyä toimintakykyyn voimakkaasti vaikuttavissa vammoissa ja sairauksissa, joita ovat esimerkiksi ALS ja muut etenevät lihassairaudet, pitkälle edennyt MS-tauti sekä vaikeat traumaattiset aivovammat. Avustajalta edellytetään silloin muun muassa vaikeavammaisen henkilön fyysisen motoriikan hallintaa sekä vaikeimmissa tilanteissa eleiden ja tunnetilojen tulkintaa.

Vammaispalvelulain esitöiden mukaan omaisella tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön puolisoa, lasta, vanhempaa tai isovanhempaa. Muulla läheisellä henkilöllä tarkoitetaan avopuolisoa tai samaa sukupuolta olevaa elämänkumppania. Oikeuskäytännössä on katsottu, että tätä voidaan pitää esimerkkiluettelona, ja esimerkiksi vaikeavammaisen henkilön sisarusta voidaan pitää lainkohdassa tarkoitettuna läheisenä henkilönä, jota ei pääsääntöisesti suositella henkilökohtaiseksi avustajaksi.

Kyseisellä omaista koskevalla säännöksellä on haettu rajaa omaishoidon ja henkilökohtaisen avun välille. Tavoitteena on ollut entistä selkeämmän eron tekeminen omaishoidon ja henkilökohtaisen avun välille. Omaishoidon nähdään soveltuvan sellaisiin tilanteisiin, joissa kyse on lähinnä hoivasta ja hoidosta, kun taas henkilökohtainen apu suuntautuu avustettavan itsenäisyyden ja riippumattomuuden lisäämiseen. Lähtökohta on ollut se, että läheisen henkilön ei tulisi ensisijaisesti toimia henkilökohtaisena avustajana, vaan mahdollisesti omaishoitajana. Mikäli omainen tai muu läheinen henkilö toimii henkilökohtaisena avustajana, hän ei voi toimia samaan aikaan omaishoitajana.

Työnantajamallilla järjestetyn henkilökohtaisen avun perusasetelma on, että vaikeavammaisen henkilön (työnantajan) ja henkilökohtaisen avustajan (työntekijän) välille syntyy työsopimuslain mukainen työsopimussuhde, johon sovelletaan yleistä työlainsäädäntöä ja työsopimuksen määräyksiä. Työaikalain 2 §:n mukaan työaikalakia ei sovelleta työnantajan perheenjäsenten työhön, eikä työhön, jota työntekijä tekee kotonaan. Merkitystä ei ole sillä, asuuko perheenjäsen samassa vai eri taloudessa tai onko työsuhteessa muita ulkopuolisia työntekijöitä. Perheenjäsenten välisessä työsuhteessa ei siten synny myöskään oikeutta ylityö, sunnuntaityö tai muihin työaikalain mukaisiin korvauksiin. Myöskään työajan määräytymiseen, kuten esimerkiksi säännölliseen työaikaan liittyviä säännöksiä, ei sovelleta perheenjäsenen työsuhteessa.

Lähteet: THL-vammaispalvelujen käsikirja
Heta-help: Usein kysytyt kysymykset
                  

OIKEUKSIENVALVONNAN KUUKAUSITIEDOTE huhtikuu

Laatinut: oikeuksienvalvonnan asiantuntija Arja Törnroos Helsingin ja Uudenmaan alue

EU:n vammaiskortti - lisää mahdollisuuksia
EU:n vammaiskorttia voi hakea Kelasta aikaisintaan toukokuusta 2018 alkaen.

Vammaiskorttihakemus sekä lisätietoja hakemiseen liittyvästä ajankohdasta sekä kortin kustannuksesta löytyy silloin Kelan verkkosivuilta ja Vammaiskortti.fi:stä. Lomakkeita voi myös pyytää Kelan palvelupisteistä.
Vammaiskortti on vapaaehtoinen ja maksullinen kortti, jolla vammaiset ihmiset voivat Suomessa ja muissa EU-maissa todentaa vaivattomasti vammaisuutensa tai avustajan tarpeensa matkustaessaan esimerkiksi julkisilla kulkuneuvoilla sekä liikunta - ja kulttuuritapahtumissa. Vammaiskortti on samanlainen kaikissa niissä Euroopan maissa, joissa se on käytössä. Kortissa on henkilön valokuva, nimi- ja syntymäaika, pistekirjoitusta ja hologrammitunniste. Kortin tekstit ovat suomeksi ja englanniksi.

Vammaiskortissa voi olla jossain tapauksissa myös A-merkintä, jolla voi todentaa avustajan tai tukihenkilön tarpeen tai mukanaolon. Kortin kääntöpuolelle on mahdollista valita symboleita ja QR-koodi, jonka taakse kortin käyttäjä voi itse tallentaa tietoja omasta avun ja tuen tarpeestaan. Lisätietoja symboleista on vammaiskortti.fi:n sivuilla.
Vammaiskorttia eivät voi hakea kaikki. Vammaiskorttia voi hakea olemassa olevalla, jo myönnetyllä virallisella päätöksellä. Tällaisia päätöksiä ovat ensimmäisen kolmen vuoden kokeilujakson ajan:
Kelan etuudet:
 •Kelan alle 16-vuotiaan vammaistuki
 •Kelan 16 vuotta täyttäneen vammaistuki
 •Kelan eläkettä saavan hoitotuki
 •Kuulovammaisen tulkkauspäätös (A)
 •Kuulo- ja näkövammaisen tulkkauspäätös (A)
 •Puhevammaisen tulkkauspäätös (A)

Kunnan palvelut ja päätökset:

 •Omaishoitosopimus (A)
 •Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelupäätös
 •Sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuen päätös (ns. kuljetuspalvelupäätös)
 •Päätös saattajapalvelusta (A)
 •Vammaispalvelulain mukainen palveluasumispäätös (A)
 •Henkilökohtainen apu -päätös (A)
 •Päivätoimintapäätös
 •Erityishuolto-ohjelman mukainen päätös ja siihen liittyvät palvelut (A)

Kela antaa oikeuden kortin tilaamisen sen jälkeen, kun se on tarkistanut, onko henkilöllä vammaiskorttiin oikeuttava päätös olemassa. Sen jälkeen henkilö voi itse tilata kortin korttitoimittajan tilausjärjestelmän kautta.

Vammaiskorttikohteet, eli kaikki ne kulttuuri-, liikunta- ja matkailukohteet ja palveluntarjoajat, jotka huomioivat vammaiset ihmiset omissa palveluissaan löytyvät osoitteesta www.vammaiskortti.fi/haku/. Hakutoiminnon avulla pääset etsimään korttikohteita erilaisin hakuehdoin. Ensimmäisessä vaiheessa voit valita kunnan, jonka alueelta haluat kohteita hakea. Ilman valintaa toiminto hakee kohteita Suomen alueelta. Toisessa vaiheessa voit määritellä miltä toiminnan alueelta Vammaiskorttikohteita haet esim. urheilu-, matkailu- tai kulttuurikohde. Kolmannessa vaiheessa voit rajata hakutulosta erilaisin esteettömyyteen liittyvin määritelmin. Palveluntarjoajille yhtenäinen kortti mahdollistaa palveluiden kehittämisen. Vammaiset ihmiset voidaan kortin avulla huomioida palveluissa paremmin.

Vammaiskorttia on kehitetty Suomessa Euroopan unionin Perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman tuella vuosina 2016-2017. Kehittämistyössä on ollut mukana laaja joukko vammaisjärjestöjä, palveluntarjoajia, Sosiaali- ja terveysministeriö, Kela sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vammaiskortin toimeenpanon koordinoinnista vastaa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö. Vuodesta 2018 lähtien kehittämistyötä tukee STEA Veikkauksen tuotoista.

EU:n Vammaiskortti Suomessa:
puh. 0207 713 530
vammaiskortti@kvps.fi
facebook.com/vammaiskortti
twitter.com/vammaiskortti
instagram.com/vammaiskortti
Vammaiskortti You Tubessa
www.vammaiskortti.fi

Lähteet: 
www.vammaiskortti.fi
www.kela.fi/vammaiskortti