Oi­keuk­sien­val­von­tayk­sik­kö

Syys- ja lokakuun kuukausitiedote

Kuntoutussuunnitelma

Laatinut: oikeuksienvalvonnan asiantuntija Kari Korhonen syyskuussa

Kun näkövammaisen elämäntilanne muuttuu on kuntoutussuunnitelma näkövammaisen kuntoutuksen "opaskirja", etenkin lasten, nuorten ja äskettäin vammautuneiden kohdalla. Yli 65-vuotiaiden vastaava "opaskijra" on palvelusuunnitelma.
Sisältö
Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti näkövammaisen tarvitsevat palvelut, apuvälineet ja muut tarvittavat toimenpiteet. Kyseessä voi olla  esimerkiksi kuntoutuskurssi, tietokone ja sen käytön- opetus, liikkumistaidon ohjaus tai vaikka työkokeilu.
Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan asiakkaan näkövamman diagnoosi, näön tilanne ja hoidon seuranta.  Kuntoutussuunnitelmaan kuvataan asiakkaan nykyinen elämäntilanne, ollaan sitten päiväkodissa, koulussa, työssä tai eläkkeellä. Myös jatkosuunnitelmien on oltava kirjattuina. Kuntoutukselle asetetaan aina tavoitteet, esimerkiksi koska aloitetaan koulu, onko pidennetty oppivelvollisuus tarpeen, tarvitaanko uudelleen koulutusta ja mitä apuvälineitä näissä muutoksissa tarvitaan.
Mistä saan kuntoutussuunnitelman?
Näkö- tai elämäntilanteen muuttuessa keskussairaalan kuntoutusohjaaja auttaa. Kuntoutussuunnitelma on oltava julkisen yksikön lääkärin allekirjoittama tai hyväksymä. Usein kuntoutussuunnitelma laaditaan keskussairaalan kuntoutustyöryhmän ja asiakkaan kanssa yhteistyössä. Lasten kohdalla se on yleensä voimasa vuoden ja aikuisten osalta voimassaoloaika saattaa olla kolmekin vuotta. Tilanteen muuttuessa kuntoutussuunnitelmaa voi tarkentaa koska tahansa.
Lähteet:
http://www.kela.fi/kuntoutumissuunnitelman laatiminen

Jos mietit työkyvyttömyyseläkettä

Laatinut: toimeentuloturvan asiantuntija Vuokko Jantunen

Jos työkyvyttömyyseläkeasiat tulevat ajankohtaisiksi, niin kannattaa ensin jutella oman hoitavan lääkärin kanssa. Työkykykannanoton tekee aina lääkäri ja hän kirjoittaa hakemuksen liitteeksi välttämättömän B-lääkärinlausunnon. Huomaa, että työttömäksi jääminen ei ole peruste saada työkyvyttömyyseläkettä, vaan työkyvyn tulee olla alentunut.

Seuraavaksi kannattaa ottaa yhteyttä omaan eläkelaitokseen, josta voit pyytää arvion työkyvyttömyyseläkkeen määrästä ja toimintaohjeita. Mukaan kannattaa pyytää myös arvio ansiorajasta eli siitä, mitä voi täyden työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi ansaita. Vastaavan laskelman voi pyytää myös osatyökyvyttömyyseläkkeestä. Huomaa, että tulevan työkyvyttömyyseläkkeen määrä poikkeaa sinulle ehkä postitse tulleen työeläkeotteen karttuneesta eläkkeestä, sillä työkyvyttömyyseläkkeeseen lasketaan myös niin sanottu tulevan ajan karttuma.

Tässä vaiheessa kannattaa olla myös yhteydessä Näkövammaisten liiton työelämäpalveluihin. Heiltä saa apua eläkkeelle jäämiseen liittyvissä kysymyksissä http://www.nkl.fi/tyo, p. 09 396041

Kuntoutusta ja työn mukautusratkaisuja ennen eläkettä

Työkyvyttömyyseläkettä haetaan työeläkelaitokselta ja / tai KELAsta. Eläkelaitoksen on aina ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamista selvitettävä henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen. Myös ammatillisen kuntoutuksen selvittelyssä ja sen hakemisessa on olennaista hoitavan lääkärin B-lääkärinlausunto.

Työn kuormitustekijöitä selvitettäessä on olennaista kunkin yksilöllisen työtilanteen kartoitus ja toiminnallisen näön tutkiminen. Kartoituksesta edetään kuormitusta vähentäviin tai poistaviin yksilöllisiin työn ja työpaikan mukauttamisratkaisuihin. Näitä voivat olla työn tai työtehtävien organisointi, työajan mukautukset, työympäristön mukautukset, apuvälineet ja apuvälineiden käytönohjaus, työmatkojen järjestyminen ja työn toimiva organisointi. Ammatillinen kuntoutus monine toimenpiteineen auttaa työkyvyn säilymisessä ja sen parantamisessa työntekijöitä, yrittäjiä, työttömiä työnhakijoita ja opiskelijoita.

Ammatillista kuntoutusta voivat järjestää Kela ja työeläkelaitokset. Sen tavoitteena on työ- ja ansiokyvyn tukeminen ja parantaminen sekä työkyvyttömyyden estäminen. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpitein pyritään mahdollistamaan työelämään pääsy, turvaamaan työelämässä pysyminen ja sinne palaaminen esimerkiksi pitkän sairausloman jälkeen. Liikkeelle voidaan lähteä ja usein lähdetään ammatillisella kuntoutusselvityksellä, joka on Kelan ammatillista kuntoutusta. Ammatillisena kuntoutuksena voivat sekä Kela että työeläkelaitokset kustantaa työkokeilua, täydentävää- ja uudelleenkoulutusta sekä elinkeinotukea.

Työkyvyttömyyseläke ja osatyökyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläkkeellä korvataan pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulojen menetystä. Yleensä työkyvyttömyyseläkettä edeltää 300 päivän sairauspäivärahakausi.

Eläke voi olla täysi toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki, myös osatyökyvyttömyyseläke myönnetään joko toistaiseksi tai määräajaksi osakuntoutustukena. Osaeläkkeet ovat mahdollisia vain työeläkejärjestelmässä eli niitä ei voi saada kansaneläkkeenä. Niiden määrä on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.

Osatyökyvyttömyyseläke on tarkoitettu henkilölle, joka pystyy edelleen jatkamaan ansiotyötä sairaudestaan tai vammastaan huolimatta. Sen voi saada myös osatyökykyinen työtön. Tällöin voi saada osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla työttömyyspäivärahaa, josta on vähennetty osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä.

Työkyvyttömyyseläke Kelasta

Kansaneläkejärjestelmässä työkyvyttömyyseläkettä maksetaan, jos henkilö ei saa muuta eläkettä tai työeläke on pieni.

Kansaneläkejärjestelmässä on kaksi työkyvyttömyyseläkettä, joista toinen voidaan myöntää pysyvän sokeuden tai liikuntakyvyttömyyden perusteella (kansaneläkelain 12 § 4 momentti). Tällöin henkilön ei tarvitse olla työkyvytön. Sokeuden perusteella myönnetty työkyvyttömyyseläke oikeuttaa ansiosidonnaisiin sairaus-, työttömyys- ja vanhempainetuuksiin sekä työhallinnon palveluihin ja lisäksi tekemään palkkatyötä ilman ansiorajoituksia. Tämä eläke on eläkevähenteinen eli jos saat esim. työkyvyttömyyseläkettä työlainsäädännön perusteella, se vähentää sokean eläkkeen määrää. Myös osa etuuksista, esimerkiksi työttömyysetuus, on eläkevähenteisiä eli saadun eläkkeen määrä vähennetään etuudesta. Mikäli sokea henkilö saa Kelan työkyvyttömyyseläkettä jonkin muun kuin mainitun lainkohdan perusteella, voi hän pyytää myöntöperusteen tarkistamista Kelasta. Takautuvasti tarkistus on mahdollista tehdä enintään puolen vuoden ajalta.

Voiko työkyvyttömyyseläkkeellä tehdä töitä

Molemmissa eläkejärjestelmissä työkyvyttömyyseläkkeen maksamiseen vaikuttavat työ- ja yrittäjätulot (ansiorajan ylittäviltä osin). Nämä tulot vaikuttavat myös eläkkeensaajan asumistukeen sekä eläkkeiden verotukseen. Työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi voi ansaita 737,45 euroa kuukaudessa (vuoden 2017 ansioraja). Työeläkkeensaajan ansioraja on henkilökohtainen ja se kannattaa aina tarkistaa työeläkelaitokselta ennen ansiotyön alkua. Jos ansiot ylittävät nämä rajat, eläkkeen voi jättää lepäämään vähintään kolmen kuukauden ja enintään kahden vuoden ajaksi.

Eläkkeensä lepäämään jättävälle henkilölle maksetaan ylintä vammaistukea 416,91 euroa kuukaudessa ajalta, jolta eläkkeiden maksaminen on keskeytyneenä. Vammaistuki maksetaan vain niille, jotka ovat eläkkeellä ollessaan saaneet eläkettä saavan hoitotukea. Vaikka eläke olisi lepäämässä, henkilö kuuluu edelleen eläkkeensaajan asumistuen piiriin.

Lähteet
Näkövammaisen palveluopas
www.tyoelakelakipalvelu.fi, www.kela.fi